Kiljusen vastaehdokkaana oli kansanedustaja Johannes Koskinen.

– Onhan tämä iso päivä minulle. Koen sen arvokkaana, että ryhmässä on noin paljon luottamusta. Toivon, että luottamus ulottuu puoluerajojen ylitse.

– Olen yrittänyt olla sillanrakentajana eduskunnassa eri poliittisten ryhmien välillä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa meillä ei ole varaa olla erimielisiä, Kiljunen kommentoi tuoreeltaan Demokraatille.

– Pienen maan selviytymistarinan täytyy olla edelleenkin se ykkösjuttu Nato-jäsenenä. Muistan tarkasti mitä tasavallan presidentti sanoi silloin, kun Natoon liityttiin: tämä on suomalaisten oma turvallisuusratkaisu, se ei ole keneltäkään pois eikä ketään vastaan. Vain Suomen turvallisuuden puolesta.

NATON jäsenenäkin Suomen on Kiljusen mukaan syytä korostaa pohjoismaista yhteistyötä. Ruotsin Nato-jäsenyyden eteen on tehtävä kaikki voitava. Sitä Kiljunen toppuuttelee, että Naton ydinaseita nähtäisiin Suomessa.

– Meillähän on laki Suomessa olemassa, että ydinaseita ei voida Suomeen sijoittaa. Mehän puhumme apokalyptisistä asejärjestelmistä ydinaseiden osalta. Ensimmäinen kysymys on, että kukaan ei varmaan haluakaan Suomeen sijoittaa ydinaseita. Se on lähtökohta eikä asiasta kannata tehdä itseään suurempaa.

Kiljunen tähdentää, että Natokin tavoittelee ydinaseetonta maailmaa.

Parhaillaan neuvoteltava Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) on Kiljusen mukaan Suomelle tärkeä.

– Siinä kannattaa koko ajan muistaa, että keskusteluissa täytyy pitää koko ajan mukana niin kuin on pidettykin Suomen kansalliset turvallisuustarpeet. Ykkösprioriteetti on saada DCA-sopimuksen konteksti ja sisältö sellaiseksi, että se vastaa siihen tarpeeseen mikä nimenomaan Suomen turvallisuuden kannalta on olennaista.

SE, saapuuko Suomeen sopimuksen myötä esimerkiksi Yhdysvaltain joukkoja nähdään Kiljusen mukaan aikanaan.

– Kieltämättä se mahdollistaa ennakkovarastoinnin muun muassa asejärjestelmien osalta ja mahdollisesti joukkojenkin mukana olon erilaisissa harjoitustilanteissa. Täytyy käydä ne yksityiskohdat sitten aikanaan läpi. Sitä hiotaan parhaillaan enkä halua lähteä niihin yksityiskohtiin menemään. Se on luonteeltaan iso sopimusjärjestely.

Yhdysvaltain sotilaita koskee tiettävästi useissa kumppanimaissa Yhdysvaltain lainsäädäntö eli ei sen maan lait, johon sotilaat on sijoitettu. Kiljunen on asiasta mahdollisten Suomeen sijoitettavien amerikkalaissotilaiden kohdalla eri linjoilla.

– Lähtökohtaisesti Suomessa mennään Suomen lakien mukaan.

Kiljunen kiittelee eduskunnan ja tasavallan presidentin tiedonvaihtoa, jonka uudelleen tarkastelu on noussut keskusteluun Nato-jäsenyyden myötä.

– Minulla on iso näkemys siitä, että meillä on erittäin toimivat suhteet parlamentaariselta puolelta tasavallan presidenttiin, joka johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tämä yhteys on ollut hyvä ja kiitän aidosti tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Hänellä on ollut iso rooli siinä, että eduskunnan valiokunnilla on ollut koko ajan tiedonsaantimahdollisuus ja keskustelutila presidentin kanssa.

Et näe muutostarpeita?

– Ainakaan tässä konsultoinnissa tasavallan presidentin suuntaan ei ole mitään muutotarpeita. Se miten sitten jatkossa mennään, niin nämähän ovat aika paljon myös henkilökysymyksiä. Minusta Suomen perustuslakiin kirjatussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa johtojärjestelmässä ei ole muutostarpeita.