Asian käsittelyä jatketaan kuitenkin ensi viikolla, eikä valiokunnan mietintö ole vielä valmis. Halla-aho ei myöskään kertonut, mikä on valiokunnan kanta.

Eduskuntapuolueista kokoomus, vihreät, SDP ja keskusta kertoivat jo eilen kannattavansa sitä, että Suomen kansallinen Nato-lainsäädäntö nuijitaan valmiiksi tällä vaalikaudella. Käytännössä samalla linjalla on ollut myös perussuomalaiset.

Tänään myös RKP ja vasemmistoliitto katsoivat, että he ovat valmiita hyväksymään tämän näkemyksen.

Ulkoasiainvaliokunnassa pyritään yksimielisiin mietintöihin.

– Kaikki tunnistavat sen, että on yhteinen etumme, että ei tehdä ainakaan näkyviä riitoja julkisuudessa. Totta kai on erilaisia näkemyksiä, mutta siinä vaiheessa, kun selkeä enemmistö on jonkin kannan takana, vähemmistö tunnustaa tilanteen ja kuitenkin yhtyy siihen yhteiseen näkemykseen, Halla-aho sanoo.

KYSYMYKSEEN, mikä on kääntämässä puolueet nopean menettelyn kannalle eli hyväksymään Nato-hakemuksen eduskunnassa jo tällä vaalikaudella Halla-aho sanoo, että keskustelussa on paljon painanut se, että vaalitauko alkaa pian.

– Vaikka eduskunta tietenkin on kaiken aikaa toimintakykyinen ja eduskunnan puhemies on selkeästi tuonut ilmi sen, että hänellä on valmius kutsua eduskunta koolle koska tahansa, kyllä tämä tiettyjä komplikaatioita aiheuttaa. Valiokuntakeskustelussa on tuotu esiin joitakin mahdollisia, joskin epätodennäköisiä skenaarioita siitä, että asioita voisi tapahtua vaikka juuri silloin, kun kaikki ovat vaalitauolla tai vaalien aikaan. Vaikka ne eivät ole todennäköisiä, sitten saadaan tällaiset mahdolliset riskitekijät minimoitua sillä, että silloin ei tarvitse käydä tätä keskustelua.

Vaikka eduskunta hyväksyisi lain ja presidentti vahvistaisi sen, Suomesta ei voi tulla Naton täysjäsentä ennen kuin kaikki nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet jäsenyyden.

Turkki ja Unkari ovat ainoat Nato-jäsenmaat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä. Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet hakea jäsenyyttä yhtä aikaa, ja tavoite on edelleen, että Suomesta ja Ruotsista tulisi jäsenmaita samaan aikaan.

Jos Unkarin ja Turkin ratifiointeja odotettaisiin, se voi tarkoittaa sitä, että asia siirtyy seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi, jos puuttuvia ratifiointeja ei saada ennen sitä. Toisin kuin useimmat lakiesitykset, kansainvälisenä sopimuksena Nato-esitys ei raukeaisi eduskunnassa vaalien myötä.