Tämä ilmeni tällä viikolla julkaistusta Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi suomenruotsalaisissa kunnissa -hankkeesta, jossa selvitettiin, ovatko maahan muuttaneiden terveys ja hyvinvointi parempia ruotsinkielisellä länsirannikolla Pohjanmaalla ja Uudenmaan ruotsinkielisissä kunnissa verrattuna alueen suomenkielisissä kunnissa asuviin.

Siirtolaisuusinstituutin hankkeessa selvitettiin myös suurien kaupunkien tilannetta.

Selkeimmät tulokset olivat instituutin tiedotteen mukaan ruotsinkielisellä Pohjanmaalla: sekä ulkomaalaistaustaisten, mutta myös valtaväestön elinolot olivat paremmat kuin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Ruotsinkielisellä Uudellamaalla tulokset olivat samansuuntaiset, mutta heikommat. Kaupunkivertailussa Turusta löytyivät sekä hyvinvoivimmat että pahoinvoivimmat ulkomaalaistaustaiset: turkulaisnaiset voivat huonoiten, kun taas ulkomaalaistaustaiset turkulaismiehet voivat parhaiten.

Siirtolaisuusinstituutissa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten elinoloja rekisteriaineistolla. Tämän jälkeen katsottiin ulkomaalaistaustaisten yksinäisyyden, osallisuuden, kuulumisen, syrjinnän ja väkivallan kokemuksia. Lopuksi tutkittiin ulkomaalaistaustaisten terveyden ja hyvinvoinnin mittareina koettua terveyttä, pitkäaikaissairastavuutta, psyykkistä kuormitusta, työkykyä ja koettua elämänlaatua THL:n FinMonik-kyselyaineistolla.

Hanketta ovat rahoittaneet Svenska Kulturfonden, Tre Smeder, Vasa sjukvårdsdistrikt ja Soite.