Haavisto kertoi asiasta eduskunnan täysistunnossa, jossa on esillä valtioneuvoston selonteko koskien puolustusvoimien joukon lähettämistä Kabulin lentokentän alueelle. Lähetekeskustelu alkoi klo 12, ja se kesti noin kaksi tuntia.

Haaviston mukaan evakuoinnit ovat jatkuneet pitkin yötä ja työ jatkuu kaiken aikaa.

Haavisto sanoi eduskunnassa, että Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viime päivien aikana. Tilanne on hyvin ennakoimaton.

Merkkejä on Haaviston mukaan siitä, että Talebanin otteet ovat kiristymässä. Lisäksi on nähtävissä, että naisten ja tyttöjen sekä erilaisten vähemmistöjen, kansalaisaktivistien ja journalistien asema on heikkenemässä merkittävästi.

Haavisto toi esille myös sen, ettei ole varmaa, kuinka kauan Yhdysvallat jatkaa Kabulin lentokentän turvaamisoperaatiota. Yhdysvaltain viimeisen ilmoituksen mukaan aikaa olisi vain elokuun loppuun. Haavisto kertoi kuitenkin olevan mahdollista, että kentän turvaaminen päättyy jo aiemmin.

–  Kyse saattaa olla vain joistakin päivistä, kun Yhdysvallat saa oman evakuointioperaationsa päätökseen.

Kuten itse selontekotekstistäkin ilmenee, Suomen evakuointioperaatiolla on kiire.

–  Suomen evakuointioperaatio tulisi pyrkiä suorittamaan loppuun mahdollisimman pikaisesti, Haavisto totesi.

Päätös joukkojen lähettämisestä tarkoitus tehdä tänään

Suomen on määrä päättää vielä tänään mahdollisesta sotilaiden lähettämisestä Afganistaniin. Sotilaiden tehtävänä olisi suojata maassa olevia suomalaisia työntekijöitä ja mahdollisuuksien mukaan auttaa evakuoinneissa.

Kansainvälinen apu, joka voi sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttöä erityisen vaativassa tilanteessa, edellyttää selontekoa eduskunnalle. Tämän selonteon valtioneuvosto antoi eilen.

Päätös joukon lähettämisestä tehdään kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain mukaisesti. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lakia sovelletaan. Laki tuli voimaan vuonna 2017.

–  Kyseessä olevassa tapauksessa kyse on myös Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon ja Naton pyynnöistä Suomelle avustaa Kabulin edustustojensa ja ECHO:n paikalta palkattuja, jolloin kyseessä on lain sanamuodon mukainen pyyntö EU:lta ja kansainväliseltä järjestöltä, selonteossa todetaan.

ECHO on EU:n komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, joka auttaa kriiseissä.

Joukko koostuu joistakin kymmenistä ihmisistä

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi eilen, että suojausjoukon koko lasketaan muutamissa kymmenissä henkilöissä. Se koostuu Puolustusvoimien palkatusta henkilökunnasta. Osa henkilöstöstä on palvellut selonteon mukaan Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa.

Joukko on aseistettu, mutta ministeri Kaikkosen käsityksen mukaan mitään raskaampaa kalustoa ei Kabuliin ole tarvetta viedä.

Joukko toimii operaation aikana vain Kabulin lentokentällä ja sen välittömässä läheisyydessä. Joukon toiminta tapahtuu koko operaation ajan Suomen johtamana.

Suomi pyrkii evakuoimaan noin 240 henkilöä Afganistanista. Ulkoministeriön tiedossa oli keskiviikkona lähes 70 Suomen kansalaista tai Suomessa oleskeluluvalla asuvaa, jotka ovat pyytäneet evakuointiapua Afganistanista. Näiden 70 ihmisen lisäksi Suomi on luvannut turvaa 170 ihmiselle, jotka ovat Suomen Kabulin-suurlähetystön nykyisiä ja entisiä työntekijöitä, EU-edustuston ja sotilasliitto Naton työntekijöitä sekä heidän perheenjäseniään.

Selonteon mukaan suurimpana ongelmana on tällä hetkellä evakuoitavien pääsy itse lentokentälle.

–  Mikäli autettavat pääsevät kentälle, vaikeutena on varmistaa se, että tämä tapahtuu kontrolloidusti ja turvallisesti.

Presidentti päättää asiasta eduskunnan kuulemisen jälkeen

Asian käsittely etenee niin, että noin klo 14 päättyneen lähetekeskustelun jälkeen ulkoasiainvaliokunta on käsittelyt asiaa. Mietinnön valmistumisen jälkeen on päivän toinen eduskuntaistunto, jossa tapahtuu mietinnön pöydällepano. Tämä istunto alkaa tuoreimman tiedon mukaan klo 16.15. Päivän kolmannessa täysistunnossa käydään palautekeskustelu valiokunnan mietinnön pohjalta.

Eduskunnan muodostettua oman kantansa presidentti tekee päätöksen joukkojen lähettämisestä. Presidentin on määrä lyödä asia lukkoon tänään presidentin esittelyssä.

Niinistö ei usko suomalaisten joutuvan vaaratilanteisiin

Selonteossa arvioidaan, että suomalaiset joukot voivat joutua käyttämään Afganistanissa sotilaallista voimaa.

Presidentti Sauli Niinistö korosti Ilta-Sanomien haastattelussa, että sotilaiden lähettäminen Afganistaniin on suojeluoperaatio, “ei siis mikään sotaisiin toimiin liittyvä asia”.

Afganistanin operaatiota käsiteltiin jo torstaina presidentin johtamassa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Sotilaiden lähettäminen on Niinistön mukaan presidentin päätösvallassa oleva asia, koska siihen saattaa liittyä ulkopoliittisia ulottuvuuksia.

Niinistö ei usko suomalaisten sotilaiden joutuvan Kabulissa vaaratilanteisiin. Hän mukaansa vastaavanlaisia suojeluosastoja on lähetetty jo muistakin maista, esimerkiksi Norjasta ja Saksasta.

–  Ne eivät näytä joutuneen vaaratilanteisiin, enkä usko suomalaistenkaan joutuvan, Niinistö sanoi.

Niinistö toivoo, että nyt toteutettava suojeluoperaatio jää Suomen osalta ainutkertaiseksi.

Niinistön mukaan länsimaiden on pidettävä yllä jonkinlaista keskusteluyhteyttä Afganistanin Taleban-hallintoon. Tässä suhteessa Niinistö painotti EU:n roolia.

–  Minusta tämä on nyt mitä tyypillisin EU:n asia, siinä on moni EU-maa nyt kiinni, Niinistö sanoi.