Viime aikoina on syntynyt eripuraa Suomen äänestyspäätöksestä, joka koski Israelin siirtokuntia miehitetyillä palestiinalaisalueilla sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätöksestä, ettei Suomi liity Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvoliittoumaan.

Tasa-arvoliittouman kohteisiin kuuluvat muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.

Presidentti Alexander Stubb sanoi YK:n yleiskokouksen yhteydessä pitävänsä virheenä sitä, että presidentin kanslialle ei ollut kerrottu Tavion aikeista etukäteen.

ISRAELIN siirtokuntia koskeva äänestys taas ärsytti perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja. Suomi kannatti Israelin siirtokunnat laittomiksi määrittelevää päätöslauselmaa ja päätyi äänestyksessä eri linjalle kuin esimerkiksi pohjoismaiset naapurit Ruotsi ja Tanska.

Israelin siirtokuntien laittomuutta koskevasta päätöslauselmasta äänestetään YK:n yleiskokouksessa joka vuosi, ja Suomi on vuodesta 1996 lähtien äänestänyt aina päätöslauselman puolesta, kerrotaan ulkoministeriöstä. Se on osa isompaa pakettia, jossa on muitakin Lähi-itää tai Palestiinaa koskevia päätöslauselmia.

Kantaa nyt kritisoivat kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat molemmat siis olleet hallituksessa aiempienkin äänestysten aikaan.

Suomen ulkopolitiikan pitkä linja on ollut tukea kansainvälisen oikeuden tulkintaa, jonka mukaan Israelin siirtokunnat palestiinalaisalueilla ovat laittomia. Tämä on ollut jo pitkään myös EU:n yhteinen kanta.

Siirtokuntien laittomuutta koskeva päätöslauselma on tulossa jälleen äänestettäväksi marras-joulukuun vaihteessa. Ulkoministeriöstä todetaan, että asia tuodaan tälläkin kertaa päätettäväksi ministeritasolla. Näin siitä huolimatta, että teksti on pysynyt hyvin samankaltaisena vuodesta toiseen, vain sanamuodot ovat voineet hieman vaihtua.

Ulkoministeriön mukaan vuodesta 1996 lähtien päätöslauselman puolesta äänestäneitä jäsenmaita on alimmillaan 141 ja enimmillään 171, joten päätöslauselma on hyvin vahvasti tuettu YK:n jäsenkunnassa.

YK:N kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n neuvovia lausuntoja koskevia äänestyksiä on harvemmin, vain nelisen kertaa 2000-luvulla. Suomi on äänestänyt joka kerta ICJ:n neuvovan lausunnon toimeenpanon puolesta.

Kaikki YK:n jäsenet ovat hyväksyneet tuomioistuimen toimivallan, ja siinä mielessä sen auktoriteettia tulkita kansainvälistä oikeutta pitää erityisen painavasti kunnioittaa.

Suomella on aina ollut vahva tahto, että siihen, mitä tuomioistuin lausuu, suhtaudutaan vakavuudella. Se on ollut myönteisen kannan perustana myös aikaisempiin ICJ:n lausuntoihin, ulkoministeriöstä kerrotaan.

Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n merkittävin oikeudellinen elin, joka on perustettu vuonna 1945. Sen tärkein tehtävä on valtioiden välisten kiistojen selvittäminen ja neuvovien lausuntojen antaminen.