Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

21.11.2021 14:10 ・ Päivitetty: 21.11.2021 14:11

Ulkovallat sotkevat Sahelin tilannetta – Luonnonvarat houkuttavat kuin hunaja mehiläisiä

Rauhanvälitysjärjestö CMI:n Saharan eteläpuolisen Afrikan päällikkö Tiina Kukkamaa-Bah sanoo, että yksi tekijä Afrikan tämän vuoden vallankaappauksissa ovat geopoliittiset muutokset. Erityisesti Yhdysvaltojen rooli maailmanpoliisina on muuttunut, mutta Sahelin alueella toimii aktiivisesti useita ulkovaltoja.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

-  Jos puhutaan Sudanista, niin Egypti, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat tukeneet sotilaspuolta. Voisi kuvitella, että se on nakertanut siviilipuolen kapasiteettia ja mahdollisuuksia. Ranskalla on tietysti Länsi-Afrikassa ihan valtava rooli, Kukkamaa-Bah sanoo.

Kiina on valtava toimija Sahelin alueella.

Tosin Ranskan epäselvä rooli on osaltaan johtanut erikoiseen tilanteeseen.

-  Ranska pyrkii sisäpoliittisista tarpeista näyttämään siltä, että se aikoo vähentää läsnäoloaan Sahelissa, mutta onko se todellisuudessa näin? Jos miettii viimeaikaisia tietoja siitä, että Mali ilmoitti ottavansa Wagnerin (venäläinen palkkasotilaita välittävä yhtiö) avuksi, se näytti enemmän näpäytykseltä nimenomaan Ranskan suuntaan, Kukkamaa-Bah sanoo.

Eikä pidä unohtaa myöskään Kiinaa, joka on valtava toimija Sahelin alueella.

-  Sillä on paljon taloudellisia intressejä, ja se antaa mahdollisuuksia alueen maille myös pelata kansainvälisiä toimijoita toisiaan vastaan, Kukkamaa-Bah huomauttaa.

Omanlaistaan peliä ovat ulkovaltojen lupaukset ja pakotteet valtioille. Esimerkiksi Yhdysvallat jäädytti Sudanin 700 miljoonan dollarin avustuspaketin, mutta moni muu ulkovalta on pysynyt hiljaa.

Nyt vallankaappauksen kokeneista valtioista Guineassa on merkittävät bauksiittivarannot, Nigerissä uraania ja Tshadissa öljyä. Myös luonnonvaroilla on merkitystä ulkovaltojen kiinnostukselle näitä maita kohtaan.

-  Luonnonvaroiltaan rikkailla mailla on sellainen rakenteellinen ja pitkäaikaisempi vaikutus, että se korreloi huonon hallinnon ja huonojen julkisten palveluiden tuottamisen kanssa. Toisaalta se korreloi myös korruption sekä poliittisen ja sotilaallisen johdon rikastuttamisen kanssa. Tämä taas on luultavasti johtanut siihen, että kansalaisten ja eliitin välinen kuilu ja eriarvoisuus ovat kasvaneet tyytymättömyyden ohella, Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Katariina Mustasilta sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU