Ulkoministeriö julkisti tiistaina selvityksensä Ahvenanmaan kansainvälisestä erityisasemasta ja Venäjän Maarianhaminan-konsulinvirastoon liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä.

Selvityksessä todetaan, että konsulinviraston oikeudellinen asema perustuu Suomen ja silloisen Neuvostoliiton vuonna 1940 solmiman sopimuksen 3. artiklaan.

Selvityksessä päädytään siihen, että valtiosopimusoikeus ei nykyoloissa tarjoa oikeudellisesti varmaa ja riidatonta keinoa vuoden 1940 sopimuksen konsulinvirastoa koskevan 3. artiklan irtisanomiseksi tai sen soveltamisen keskeyttämiseksi.

SELVITYKSEN mukaan vuonna 1921 solmitun Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen irtisanominen ei näytä mahdolliselta.

Sopimuksessa ei ole määräyksiä sen irtisanomisesta, ja sen 8. artiklan mukaan sopimus pysyy voimassa riippumatta siitä, mitä muutoksia Itämeren tilanteessa tapahtuu. Ulkoministeriön selvityksen mukaan tästä voidaan päätellä, että osapuolten tarkoituksena ei ollut sallia sopimuksen irtisanomista.

Selvityksen mukaan Suomi on EU- ja Nato-liittymisten samoin kuin YK:n merioikeusyleissopimuksen allekirjoituksen ja ratifioimisen yhteydessä vahvistanut vuoden 1921 sopimuksen jatkuvan voimassaolon.

Ahvenanmaan demilitarisoinnin jatkuminen on vahvistettu myös Suomen ja Venäjän vuonna 1992 solmimassa sopimuksessa.

MAARIANHAMINASSA sijaitsevalla Venäjän konsulaatilla on Ahvenanmaan demilitarisoinnin suhteen erityisasema, sillä diplomaattisen edustamisen ohella se valvoo Ahvenanmaan aseettomuutta. Valvontaoikeudesta sovittiin Suomen ja Neuvostoliiton vuonna 1940 solmimassa sopimuksessa.

Presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat heinäkuussa, että Suomi peruu Venäjän Turun-pääkonsulaatin toimiluvan lokakuun alusta alkaen. Kyseessä oli vastatoimi Venäjän päätökselle sulkea Suomen Pietarin-pääkonsulaatti. Tuolloisessa kokouksessa keskusteltiin myös Venäjän Maarianhaminan-konsulaatista.

SUOMEN entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen sanoi STT:lle heinäkuussa, että Suomelta olisi luontevaa erillisenä toimena sulkea myös Maarianhaminan-konsulaatti.

Suomelle jäi Pietarin pääkonsulaatin sulkemisen jälkeen jäljelle ainoastaan suurlähetystö Moskovassa.

-  Kun Venäjä on näin toiminut, olisi kohtuullista, että myös Venäjällä olisi vain suurlähetystö Helsingissä. Se olisi oikean tapainen reaktio, Himanen totesi.