Kriisiin vastattiin kehittämällä nuorisotakuu, joka lupasi nuorille apua työ- tai opiskelupaikan muodossa. Suomessa kehitetty nuorisotakuun malli vaikutti suuresti EU:n malliin, mutta kiitoksesta huolimatta se on miltei unohdettu kotimaassa, todetaan Kalevi Sorsa -säätiön katsauksessa, joka on osa säätiön Impulsseja-sarjaa.

Sorsa-säätiö on koonnut katsaukseen näkökulmia ja puheenvuoroja nuorisotakuun toteutuksesta Suomessa ja Euroopassa. Kirjoittajina on Jyväskylän yliopiston tutkija Sami Ylistö, työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Tuija Oivo, Allianssi ry:n puheenjohtaja Elisa Gebhard, Luxemburgin entinen työministeri Nicolas Schmit sekä talouskriisin aikaan EU:n työllisyys- ja sosiaalisista asioista vastannut komissaari László Andor.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny kirjoittaa säätiön katsauksen johdannossa. Penny huomauttaa, että vaikka nuorten syrjäytymisen ehkäisyä pidetään tärkeänä, yksittäiset toimenpide-esitykset eivät herätä vastaavaa intoa.

”Keskeistä lienee kuitenkin se, että nuorten syrjäytymisen ehkäisy, samoin kuin vanhuksista huolehtiminen tai lapsien hyvinvoinnin turvaaminen ovat arvopohjaisia tavoitteita: Ne heijastavat käsitystämme hyvästä yhteiskunnasta ja sen velvoitteista, ja niillä mittaamme yhteiskunnan onnistumista hyvinvoinnin turvaamisessa. Toimenpide-esitykset sen sijaan pakottavat priorisointiin ja valintoihin, jolloin valinnat monimutkaistuvat. Tavoitteista olemme hyvin yksimielisiä, keinoista emme niinkään.”

Kaisa Penny.

Pennyn mukaan säätiö haluaa tuoda esiin sekä nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen vakavuutta että nuorisotakuun mahdollisuuksia vastata näihin ongelmiin.

”Syrjäytymisen vaarat ja kustannukset tunnistetaan laajasti. Nuorten työttömyys aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia jo lyhyessä ajassa, mutta pitkittyessään työttömyys on sekä kallista että nuoren elinkaareen voimakkaasti vaikuttavaa. Se vaikuttaa työuran palkkoihin, työttömyysjaksojen uusiutumisen todennäköisyyteen, mielenterveysongelmien esiintyvyyteen ja pitkällä aikavälillä jopa eläkkeen määrään. Yhteiskunnalle nuorten työttömyyden pidentyminen ja sen aiheuttamat sivuvaikutukset ovat valtavaa resurssien haaskausta.”

Penny huomauttaa, että nuoret eivät ole työhaluttomia tai jättäydy sosiaaliturvan varaan huvikseen.

”Nuorisobarometri -kyselytutkimuksen mukaan nuorista lähes puolet (47 %) on huolissaan siitä, onko itsellä töitä tulevaisuudessa. Samassa tutkimuksessa tuli esiin, että nuoret suhtautuvat työhön erittäin positiivisesti. Nuorista 83 prosenttia kertoi ottavansa ennemmin vastaan tilapäistäkin työtä kuin eläisi työttömyyskorvauksella.”

Entinen työllisyyskomissaari Andor kuvaa artikkelissaan eurooppalaisen nuorisotakuun synnyn vaiheita sekä ennen kaikkea sen vaatimuksia.

”Andor korostaa, ettei kyseessä ole kertatoimi tai yksittäinen investointi, vaan pitkän ajan sitoumus nuorten aseman ja tulevaisuuden turvaamiseen. Nuorisotakuun on muodostuttava elävästä ja muovautuvasta politiikasta, jolla resursseja ohjataan toimiviksi havaittuihin toimenpiteisiin.”