– EU-kriittiset pärjäsivät monissa maissa hyvin. On kuitenkin yhä vahvasti spekulatiivista, pystyvätkö ne muodostamaan EU-parlamentissa toimivan ja yhtenäisen ryhmän, jolla ne pääsisivät oikeasti vallankahvaan kiinni, Tiilikainen sanoo.

Vaaleissa parlamentin perinteiset puolueryhmät, keskustaoikeistolainen EPP ja sosialistit menettivät kannatustaan ja tulevat tarvitsemaan muiden ryhmien tukea enemmistön muodostamiseen. Se onnistuu kuitenkin ilman EU-kriittisiä edustajia, Tiilikainen sanoo.

– Vaikka (Italian Lega-puolueen johtaja Matteo) Salvini onnistuisi rakentamaan ison ryhmän, enemmistön muodostaminen ei ole siitä riippuvainen. Toisaalta jos parlamenttiin muodostuu suuri EU-kriittinen ryhmä, jolla on jonkinlainen yhteinen ohjelma, se voi saada jotain valtaa. Mutta mitä erimielisempi ryhmä on, sitä pienemmäksi sen vaikutusvalta parlamentissa kutistuu.

Vaaleissa perinteisten puolueiden kannatus laski, ja pienemmät poliittiset liikkeet lisäsivät suosiotaan. EU-kriittisten, kansallismielisten oikeistopopulistien lisäksi erityisesti vihreiden kannatus nousi monissa maissa.

– Se, että näistä vaaleista tuli ilmastovaalit, satoi vihreiden laariin. Vihreät myös mielletään arvopohjaltaan vastavoimaksi äärioikeistolaisille, konservatiivismielisille puolueille. Suomessa mentiin mukana Euroopan “vihreässä aallossa”, joskin puolue on meillä aiemminkin pärjännyt. Vihreillä oli myös äärimmäisen vahva ehdokaslista, Tiilikainen sanoo.

Vaalien suurimmaksi puolueeksi noussut kokoomus onnistui jälleen mobilisoimaan äänestäjänsä hyvin.

– Kokoomuksella on selvä eurooppalainen missio. Puolue lähti vaaleihin nimenomaan patoamaan EU-kriittisten haastetta. Tärkeäksi koettu tehtävä sai äänestäjät liikkeelle, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen korostaa, että myös perussuomalaiset saivat ison äänisaaliin, vaikka jäivätkin ennusteista.

– Perussuomalaisilla on mobilisaatio-ongelma; heidän äänestäjiään eurovaalit eivät ole yleensä oikein kiinnostaneet.

Koko Euroopassa vaalien äänestysaktiivisuus nousi noin 51 prosenttiin, korkeimmaksi 20 vuoteen. Tiilikaisen mukaan äänestysinnokkuutta selittää osaltaan se, että vaaleissa nähtiin tällä kertaa yhteiseurooppalainen agenda.

– Näissä vaaleissa oli kyse ilmastopolitiikasta ja suhtautumisesta integraatioon. Monissa vaaleissa yhteiseurooppalainen agenda on ollut aika mitätön tai sitä ei ole ollut ollenkaan. Se ei kannusta äänestämään eikä luo mielikuvaa tärkeistä vaaleista, Tiilikainen sanoo.

Tiilikaisen mukaan suomalaisessa poliittisessa keskustelussa Euroopan parlamenttia myös vähäteltiin aiempaa vähemmän.

– Aikaisempien vaalien yhteydessä Euroopan parlamentin merkitystä on usein vähätelty julkisessa keskustelussa, eikä sitä ole pidetty eduskuntaan verrattavana vallankäyttäjänä. Tällä kertaa parlamentin rooli oli julkisessa keskustelussa mielletty oikeammalla tavalla.

STT–MARIA ROSVALL