Hän muistuttaa Suomen olleen johdonmukaisesti mukana EU:n pakoterintamassa koko Ukrainan kriisin ajan.

Suomi ilmoitti eilen karkottavansa yhden venäläisdiplomaatin Britanniassa tehdyn hermomyrkkyiskun takia. Tiilikainen ei usko Suomen liittymisen karkottajien joukkoon tulleen Venäjälle yllätyksenä.

– Se oli varmaan oletusarvo, Tiilikainen sanoo.

– Siinä on molemminpuolinen tarve hoitaa yhteiseen rajaa liittyvää problematiikkaa. Se (vuoropuhelu) on enemmän käytännön kuin poliittisista syistä kumpuavaa, Tiilikainen perustelee.

EU-maista suurin osa – mutta eivät kaikki – ilmoittivat tukevansa Britanniaa karkottamalla venäläisdiplomaatteja. Lopputulosta on tulkittu sekä osoitukseksi EU:n hajaannuksesta että yhtenäisyydestä. Tiilikaisen mukaan vaaka kallistuu viimeksi mainittuun suuntaan, vaikka EU:ssa monesti haetaan täydellistä yksimielisyyttä pitkäänkin.

– Tässä ei nyt jääty vatvomaan sitä vaan lähdettiin toimimaan tällä tavalla. Ehkä myös ajateltiin, että kun syntyy riittävän laaja rintama maita tämän politiikan tueksi niin se kannustaa myös epäileviä tuomaita, ainakin joitain niistä, liittymään mukaan, Tiilikainen pohtii.

Hän pitää merkittävänä sitä, että brexitin jälkeisen EU:n johtovaltiot Ranska ja Saksa olivat heti mukana, vaikka molemmissa maissa on ollut sisäistä erimielisyyttä Venäjä-pakotteiden jatkamisesta.

Suomen liittyminen viipymättä mukaan oli Tiilikaisen mukaan hyvä asia.

– Jos halutaan tukea EU:n yhteisrintamaa niin on parempi olla siinä heti, eikä jäädä odottamaan kuinka laajaksi se muodostuu.

Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 12.53.