UPM sulkee tehtaan – “Se on siksi menettänyt myyntiä viime aikoina merkittävästi”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
LKS 20160202   Metsäteollisuusyhtiö UPM:n logo kuvattuna Helsingissä 27. lokakuuta 2015. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN Instructions: STTN JUTTUUN / UPM:n liikevoitto yli kolminkertaistui loka-joulukuussa 220 milj. euroon vuoden takaisesta 71 milj.

Metsäyhtiö UPM aikoo sulkea Madisonin tehtaansa Yhdysvalloissa päällystämättömien aikakauslehtipaperien kysynnän laskun takia. Yhtiön mukaan tuotanto tehtaalla päättyy toukokuun loppuun mennessä. Tehdasalueella sijaitsevat vesilaitokset myydään.

Mainen osavaltiossa sijaitseva tehdas on UPM:n ja New York Timesin tytäryhtiön Northern SC Paperin yhteisyritys.
UPM:n päällystämättömien aikakauslehtipaperien vuosittainen tuotantokapasiteetti vähenee 195 000 tonnilla tehtaan sulkemisen myötä.

– Madisonin tehdas ei ole kustannuskilpailukykyinen, ja se on siksi menettänyt myyntiä viime aikoina merkittävästi, sanoo Ruud van den Berg, UPM Paper ENA:n aikakauslehtipapereista vastaava johtaja tiedotteessa.

Yhtiö kertoo, että lopetuspäätös vaikuttaa yli 200 tehdasalueella työskentelevään henkilöön.

AVAINSANAT

Suomen Yrittäjät pettyi hallitukseen – “Eikö pitäisi kuulla?”

Kuva: Kari Hulkko
yrittajat-hulkko
Hallitus ei kutsunut pk-yritysten edustusta työllisyysneuvotteluihin. Suomen Yrittäjät julkisti omat kasvuteesinsä työllisyyden parantamiseen.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöjen johtajat kokoontuvat tänään keskustelemaan kilpailukykysopimuksesta ja työllisyyspaketista.

– Miksi hallitus antaa työmarkkinajärjestöille monopolin työllisyysasioihin? Viime viikot on toistettu työllisyysasteen nostamisen olevan ykkösasia. Jos tätä todella halutaan, eikö silloin pitäisi kuulla myös niitä, jotka työpaikkoja voivat tarjota eli yrittäjiä? Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kysyy.

Yli puolet Suomen työnantajayrityksistä on Suomen Yrittäjien jäseniä.

Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ei ole täyttymässä. Velkaantuminen on nopeaa ja kasvu hyvin hidasta.

– Nyt ei kannattaisi tehdä jatkokikyä vaan rakentaa työllisyysohjelmaa uudelta pohjalta, Mäkynen toteaa.

Suomen Yrittäjien mukaan työllisyyden parantamiseksi tarvitaan enemmän ja rohkeampia toimia kuin nyt on tiedossa. Yrittäjäjärjestön ehdottamassa ohjelmassa on 10 keinoa työllisyyden parantamiseen ja investointien kiihdyttämiseen.

Yrittäjäliike ehdottaa muun muassa paikallisen sopimisen edistämistä lakimuutoksin, irtisanomisten helpottamista pienyrityksissä ja koulutussopimuksen aikaistamista.

Yrittäjäjärjestö edellyttää myös, että Posti kilpailuttaa tuotantonsa.

Veropolitiikassa Suomen Yrittäjät ehdottaa joustavaa investointi- ja toimintavarausta sekä tukee yrittäjävähennyksen ja maksuperusteisen arvonlisäverotuksen toteuttamista.

Kasvuteeseissään järjestö esittää myös omistajavaihdoksia tukevia veromuutoksia ja pk-yritysten rahoituksen turvaamista muun muassa selvittämällä mahdollisuudet investointien rahoituksen korkotukeen.

Palkansaajien ansiot nousivat huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia

Kuva: Getty Images

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Reaaliansiot nousivat 0,9 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.

Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat vuoden 2016 huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 1,3 prosenttia, valtiolla 2,0 prosenttia ja kuntasektorilla 1,2 prosenttia.

Palkansaajien säännöllisillä ansioilla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä.

Vuonna 2015 ansiot nousivat eniten teollisuuden toimialalla, 2,1 prosenttia. Ansiot laskivat 0,9 prosenttia kiinteistöalan toiminnassa. Teollisuuden ansiokehitykseen vaikutti muun muassa ansioiden nousu sahateollisuuden ja metalliteollisuuden kuukausipalkkaisilla.

Ansiotasoindeksillä mitattuna naisten ansiot ovat 2000-luvulla nousseet hieman nopeammin kuin miesten ansiot.

Sadan miljoonan euron lisäverokevennys on laukeamassa – Orpo: “Tämä on hyvä asia”

Kuva: Ilkka Yrjä
NETTIIN_Ilelle_Orpo1
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo vakuuttaa kunnioittavansa sitä, mitä kilpailukykysopimuksessa on sovittu.

– Toivon, että se 90 prosenttia saataisiin kattavuudeltaan täyteen, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina Turussa, missä kokoomuksen eduskuntaryhmä aloitti kaksipäiväisen kesäkokouksensa.

– Sehän tarkoittaisi sitä, että silloin laukeaisi vielä sadan miljoonan euron lisäverokevennys. Se on tietysti hyvä asia, sillä aina kun voidaan työn verotusta keventää, niin se on hyvä.

Orpo painotti, että myös sillä on iso arvonsa, että kiky-sopimus on mahdollisimman kattava.

Tänään kilpailukykysopimuksen neuvotteluissa liikahtikin jälleen yksi pala valtiovarainministerin toivomaan suuntaan. Finanssialalla saatiin valmiiksi neuvottelutulos, joka koskee 28 000 työntekijää. Asia pitää vielä sinetöidä osapuolten hallinnoissa.

EK:n tutkimuspäällikkö Jari Haapasalmi on arvioinut STT:lle, että jos rahoitusala, apteekkiala sekä ICT-ala saadaan mukaan kilpailukykysopimukseen, tavoiteltu 90 prosentin kattavuus alkaa olla maalissa.

Hallitus on luvannut pienentää veroja lisää sadalla miljoonalla eurolla, jos sopimuksen kattavuudessa päästään 90 prosenttiin. Sopimuksen piirissä on jo yli 85 prosenttia palkansaajista.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut uskovansa, että 90 prosentin kattavuuteen voidaan päästä.

Kikyn toteutuessa palkat eivät nouse ensi vuonna, sosiaaliturvamaksuja siirretään työnantajilta palkansaajille ja työaikaa pidennetään 24 tunnilla. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019.

Tiedän, että on kilpailukykysopimus ja siihen liittyviä neuvotteluja, ja sitä täytyy arvostaa ja kunnioittaa.

Korkean työttömyyden murtamiseksi ja työttömien auttamiseksi Orpo peräänkuulutti sellaista henkeä, että ennakkoluulottomasti katsottaisiin, mitä me voimme tehdä.

– Tiedän, että on kilpailukykysopimus ja siihen liittyviä neuvotteluja, ja sitä täytyy arvostaa ja kunnioittaa. Sen täytyy edetä fiksusti.

Paikallisesta sopimisesta kysyttäessä Orpo sanoi kunnioittavansa sitä, mitä kilpailukykysopimuksessa on sovittu.

– Mutta myös hallitusohjelmassa lukee, että paikallista sopimista edistetään.

– Nyt täytyy katsoa, miten liittokierroksella edetään ja jossain vaiheessa hallituksen pitää käydä läpi se, mitä tästä hallitusohjelmatavoitteesta on saavutettu ja mitä on vielä tällä hallituskaudella tehtävissä, hän linjasi.

Kiky-sopimuksen myötä asia ei ole aktiivisesti pöydällä.

Hallituskautta on kaksi ja puoli vuotta jäljellä, Orpo muistutti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Verohallinto havainnut yrityksiin kohdistuvia identiteettivarkauksia

Kuva: Getty Images

Verohallinto kertoo paljastaneensa, että yrityksiin on kohdistunut identiteettivarkauksia, joiden avulla on yritetty päästä käsiksi perusteettomiin arvonlisäveron palautuksiin. Verohallinto on yhteydessä yrityksiin, joita asia koskee.

Osana jatkuvaa valvontaansa Verohallinto on havainnut, että suomalaisiin yrityksiin on kohdistunut identiteettivarkauksia, joiden avulla on yritetty saada arvonlisäveron palautuksia.

Verohallinnon mukaan tapauksilla olisi yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen Virossa.

Verohallinto ottaa yhteyttä niihin yrityksiin, jotka ovat sen mukaan joutuneet identiteettivarkauden kohteeksi.

Asian laajuutta tutkitaan Verohallinnossa, joten uusia tapauksia saattaa ilmetä.

Suomessa arvonlisäverovalvonta rakentuu asiakastietojen hallintaan, ilmoitus- ja maksuvalvontaan, riskienhallinnan analyyseihin ja näitä kaikkia hyödyntävään verotarkastukseen.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen arvonlisäverovaje on kansainvälisesti vertailtuna hyvin pieni. Verohallinto on aktiivinen toimija EU-tason ALV-petostorjunnassa.

Tuore kirja: Suomessa suuri hämmennys valtionyhtiöiden ympärillä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Suomessa vallitsee suuri hämmennys siitä, miten valtion pörssiyhtiöihin pitäisi suhtautua. Talouspiireissä valtaosa ei pidä yritystoimintaa valtion tehtävänä. Toiset taas tähdentävät, ettei arvokkaasta omaisuudesta pidä missään nimessä luopua. Näkemyserot ovat ideologisia.

Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että valtio on passiivinen omistaja, joka ei puutu pörssiyritystensä toimintaan. Esimerkiksi valtion omistajaohjaus on patistanut pörssiomistuksia hallinnoivaa Solidiumia aktiivisempaan otteeseen vasta äskettäin.

uomen johtaviin taloushistorioitsijoihin kuuluva Markku Kuisma käy uudessa kirjassaan Valtion yhtiöt – nousu ja tuho (Siltala 2016) läpi yritysten syntyvaiheita ja kehitystä. Kirjan mukaan valtion yritysten perustaminen ja kehitys sisältää monenlaisia vaiheita, joissa ideologiset periaatteet heittivät häränpyllyä. Kaikkein selvimmin tämä näkyy metsäteollisuusyhtiö Enso Gutzeitin (nykyisin Stora Enso) synnyssä.

Juuri itsenäistynyt Suomen valtio osti enemmistön Gutzeitista lokakuussa 1918. Päätöksen teki niin sanottu pankkiirisenaatti. Senaattia johtaneella Juho Kusti Paasikivellä oli kaksoisrooli, sillä hän oli myös oston kätilöineen Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtaja.

Paasikivi ja kumppanit olivat ideologialtaan tiukkoja yksityisen liike-elämän kannattajia, mutta ideologia sai väistyä käytännön syiden tieltä.

Saksalaisten ja brittien kiinnostus Suomen metsiä ja metsäteollisuutta kohtaan oli torjuttava. Oman lisänsä toi Paasikiven ja muiden suomalaismielisten pyrkimys lyödä kiilaa ruotsinkieliseen suurteollisuuteen, mihin suomenkielinen yksityinen pääoma ei riittänyt.

Kuisma päätyy päätelmissään puolustamaan valtionyhtiöitä. Hän huomauttaa, että valtionyhtiöt kuten Outokumpu, Neste ja Kemira ovat monipuolistaneet Suomen taloutta tavalla, johon yksityinen pääoma ei kyennyt eikä halunnut.

Yhtiöille ominaista on ollut yritysjohdon näkemyksellisyys ja itsenäisyys.

Kuisma myös varoittaa tuhoamasta valtionyrityksiä ohimenevien ideologioiden huumassa.