Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kotimaa

Upseeriliitto: Sotilasarvoja yhtenäistettävä muiden Nato-maiden kanssa – huolta myös henkilöstön riittävyydestä Naton tehtäviin: ”Ei riitä, se on varmasti kylmä tosiasia”

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Kuvituskuva Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallisen paraatin ohimarssista Helsingissä (6/2017).

Suomen Nato-jäsenyys otti ison harppauksen eteenpäin Naton Madridin huippukokouksen alla, kun Turkki, Suomi ja Ruotsi laativat yhteisymmärrysasiakirjan. Suomi on kutsuttu tänään Naton jäseneksi ja pian siitä tulee tarkkailijajäsen.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Aikanaan täysjäsenenä Suomen on asetettava henkilöstöä, sotilaita ja myös siviilejä Naton esikuntiin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Upseeriliiton edunvalvontapäällikkö, majuri Mika Ylönen kertoo, että liiton arvion mukaan näihin tehtäviin työllistyy 100-200 henkilöä.

– Alkuvaiheessa, kun liittyminen tapahtuu, se on ehkä joitakin kymmeniä.

Ylönen toteaa, että jo tarkkailijajäsenvaiheessa käynnistyvät valmistelut vaativat suomalaista työvoimaa.

– Myös neuvottelut, jotka käynnistyvät hakuprosessissa, imevät väkeä.

Upseeriliitossa on luonnollisesti pohdittu myös tarvittavia muutoksia palvelusuhteen ehtoihin. Liitto on selvitellyt muiden Nato-maiden upseerijärjestöiltä, millaisia ehtoja Nato-tehtävissä sovelletaan. Puolustusministeriöön on lähetetty palvelusuhteen ehtojen tarkastamista koskeva neuvottelupyyntö.

– Ulkoministeriöllä on varsin toimiva ulkomaan palvelusuhteen ehtojen malli, jota tähän saakka Puolustusvoimat on peesannut hieman jälkijunassa, Ylönen sanoo.

Ylönen painottaa, että rekrytoinnista on pidettävä tulevaisuudessa huolta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että upseerin perheen asema ja matkustaminen kotiin on huomioitava. Ulkomaan Nato-tehtävät kestävät todennäköisesti noin 2-4 vuotta kerrallaan.

– On myös huolehdittava siitä, että työntekijän kaikki muuttoon ja siirtymiseen liittyvät asiat ovat kunnossa.

Ylösen mukaan upseerin ei esimerkiksi pitäisi joutua tilanteeseen, jossa muutto ulkomaille täytyy korvata itse, kuten nyt on ulkomailla palvellessa saattanut käydä.

– Me emme ole saavuttaneet tässä keskusteluissa yksimielisyyttä.

Nato-jäsenenä maamme voi joutua tilanteeseen, jossa suomalainen joukko lähtee Naton artikla 5:n mukaiseen puolustustehtävään johonkin toiseen Naton jäsenmaahan.

Toistaiseksi tähän toimintaan liittyvän palveluksen ehdoista ei ole Ylösen mukaan käyty keskusteluja, mutta Upseeriliitto pitäisi toimivana esimerkiksi mallia, jota sovellettiin kansainvälisen avun operaatiossa Afganistanin Kabulissa elokuussa.

”Tämä ei kuulosta uskottavalta liittouduttaessa.”

Upseeriliitossa nähdään aitona kysymyksenä myös, riittääkö Suomesta tarpeeksi osaavia henkilöitä Nato-tehtäviin. Ylösen mukaan alkuvaiheessa pitää löytää henkilöitä Nato-tehtäviin.

– Väkimäärähän ei riitä, se on varmasti kylmä tosiasia. Luulen, että perusprioriteetti on se, että palveluksessa olevat lähtevät kansainvälisille foorumeille. Muutoin paikataan aukkoja reservistä. Reservin evp-upseerit, kriisiajan reservi, jolla ikävuodet ja osaaminen antavat vielä mahdollisuuden, ovat kriittistä ja tarvittavaa henkilökuntaa. Koulutusta on tietysti lisättävä myös.

Upseeriliiton kanta on, että suomalaisten sotilaiden sotilasarvoja on yhtenäistettävä muiden Nato-maiden kanssa. Sotilasarvojärjestelmää ei sinänsä tarvitse muuttaa, mutta kyse on etenemisnopeudesta, joka Suomessa jää Upseeriliiton mukaan jälkeen Nato-maista.

Suomalaisia upseereita toimii tällä hetkellä kansainvälisissä tehtävissä sotilasarvoaan ylemmillä paikoilla. Vaikka suomalainen upseeri olisi samanikäinen ja palvellut yhtä kauan kuin Nato-maan verrokki, sotilasarvo voi olla pykälää pienempi. Ylönen sanoo, että Nato-ympäristössä kenraalien kanssa keskustelemaan on vaikea mennä everstinä.

– Arvoja on tarkasteltava, jotta löytyy oikeat vastinkappaleet kansainvälisessä ympäristössä. Perinteisesti on lähetetty osaavaa upseeristoa kansainväliseen tehtävään ja palvelusarvoa on korotettu reissun ajaksi. Tämä ei kuulosta uskottavalta liittouduttaessa. Miksei virkauraan kuuluvaan tehtävään kuuluisi myös sen mukainen sotilasarvo? Kyllä nämä on tarkastettava ja katsottava. Meillä on sellainen kuva, että sotilasarvoissa kehittyminen on jäänyt hieman jälkeen Suomessa, vaikkakin yläpään sotilasarvoja on yhdenmukaistettu kansainvälisesti jo vuosia sitten.

Ylönen näkee Nato-olosuhteisiin siirryttäessä myös tarpeen kenraalikunnan kasvattamiselle.

– Pitäisi tulla lisää. Tuskinpa nykyinen määrä riittää. Meillä on kohtuullisen vähän kenraaleita Puolustusvoimissa. Varmasti sen verran lisäystä tarvitaan kenraalikuntaan kuin heitä ulkomailla Nato-jäsenyyden myötä tarvitaan.

Naton tähtimerkkiä suomalaissotilaiden hihassa tuskin nähdään laajasti. Ylösen kokemus on, että sitä käytetään useimmiten Natossa operaatiokohtaisesti.

Suomalaisilla on kokemusta Naton kriisinhallintaoperaatioista ja rauhankumppanina Naton toiminnasta muutoinkin. Ylösen mukaan isoa kulttuurimurrosta ei tarvitse enää kokea.

– Itselläni on kokemusta Kosovosta Nato-johtoisesta KFOR-operaatiosta. Kyllähän se tietysti oppia antaa. Siellä olleet ovat todenneet, että toimintojen yhteensovittaminen ei ole kovin vaikeaa ja standardit tulevat hyvin pian tutuiksi. Sotilaiden ja kantahenkilökunnan koulutuksessa näitä asioita huomioidaan myös.

”Tämä ei ole mikään hyppy tyhjyyteen.”

Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, kenraalimajuri evp Jorma Ala-Sankila muistuttaa, että Suomi on ollut Naton organisaatiossa kumppanimaan asemassa jo pitkään.

– Olemme osallistuneet suurimpaan osaan Naton operaatioista vuodesta 1995 lähtien. Olemme opetelleet kulttuurin, jolla Naton organisaatiot ja esikunnat toimivat. Meillä on tietoa, tämä ei ole mikään hyppy tyhjyyteen.

Upseeriliiton vaateeseen suomalaisten upseerien etenemisnopeuden vauhdittamisesta Ala-Sankila toteaa, että kriisinhallintaoperaatioissa on joskus tilanteita, joissa ulkomaille tehtävään lähetetyn palvelusarvoa on tilapäisesti nostettu, joskus laskettukin.

Ala-Sankila hiukan toppuuttelee ylentämiskeskustelua. Hänen mukaansa nyt on syytä katsoa rauhassa, miten Nato-jäsenyyden valmistelu etenee ja millaista toimintaa se pikku hiljaa tuo mukanaan.

– Todellinen tieto täsmentyy siinä. Luulen, että Puolustusvoimat sitten ihan asiallisesti tarkastelee asiaa tarpeiden mukaan.

– Joka tapauksessa sotilasarvon nostaminen edellyttää, että koulutustason sotilaalla on sellainen, että voi arvoa kantaa. Ylilyöntejä pitää välttää, sitten pitää vaihtaa miestä, jos hän ei ole koulutukseltaan sopiva tehtävään.

Ala-Sankila toteaa ymmärtävänsä, että Upseeriliitto etujärjestönä katsoo sotilasarvojen synkronoimista omasta näkökulmastaan.
– Itse en henkilökohtaisesti näe tälle mitään pikaista tarvetta, mutta en kiellä sitä, ettei asia saata tulla vastaan eri toiminnoissa. Tärkeintä on aina, että oikean koulutuksen saanut ihminen on omalla paikallaan töissä. Se on paljon tärkeämpi kuin sotilasarvo. Toki sotilasorganisaatiossa heraldiikallakin saattaa olla merkitystä siinä, miten äänensä saa kuuluville. Suomalaiset pärjäävät yleensä hyvin, ovat kauluksessa millaiset jämät tahansa.

Ala-Sankila allekirjoittaa, että Puolustusvoimissa niin upseereilla kuin aliupseereillakin on ollut kova työkuorma.

– Se ei vähene sen myötä, kun kertausharjoituksia ollaan lisäämässä tai palauttamassa tasolle, jolla niiden pitää ollakin.

Samalla Natoon liittyminen vaatii valmistelevaa henkilöstöä, jota myöhemmin tarvitaan Naton esikunnissa.

– Henkilöstöä varmasti tarvitaan lisää jonkin verran. Henkilöstön määräkin pitää kuitenkin suhteuttaa siihen, minkä kokoinen valtio olemme. Ei asiasta kannata maalata hirveitä kauhukuvia: Jos virolaisilla on 20 henkilöä Naton eri esikunnissa ja norjalaisilla 200, niin jossain siinä välissä me varmaan olemme. Kyllä Suomi tämän neuvottelee ja edustautuu sellaisissa paikoissa, joissa on tarpeen edustautua.

Kenraalikunnan määrän kasvattamiseen Natoon liityttäessä Ala-Sankila ei ota kantaa.

– Kyllä varmaan kenraaleitakin pitää ulos muutamia lähettää. Tämä on täysin Puolustusvoimien asia enkä siihen halua ottaa kantaa. Sehän selviää sitten, kun asia vähän etenee, ja millaisia tarpeita on.

Ala-Sankila muistuttaa, että työpaineet henkilökunnalle eivät seuraa vain Nato-jäsenyydestä vaan ennen kaikkea maailman epävakaasta tilanteesta, maamme valmiustarpeista ja Puolustusvoimissa toteutettavan harjoitusmäärän lisääntymisestä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE