Hänen mukaansa mallia voitaisiin ottaa tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren perustamasta työllisyystyöryhmästä, joka pohjusti Lipposen ensimmäisen hallituksen työllisyyspoliittisia linjauksia.

Kun hallituksen työllisyystavoite ei ole toteutumassa eikä hallitus pystynyt päättämään riittävistä työllisyystoimista puoliväliriihessään, tasavallan presidentin perustama työllisyysryhmä sopisi Urpilaisen mukaan hyvin laajapohjaisen näkemyksen etsintään seuraavalle vaalikaudelle.

Urpilainen teki ehdotuksen vappupuheissaan Seinäjoella ja Kokkolassa.

– Hallituksen puoliväliriihi jäi myös vaatimattomaksi uusien työllisyyseväiden osalta: esimerkiksi naisten työllisyysastetta korjaava perhevapaauudistus jäi tekemättä. Hallitus itsekin myönsi toimintakykyongelmansa toteamalla, että hallituspuolueiden yhteistä näkemystä ei löytynyt.

– Nyt emme saa jäädä pariksi vuodeksi tuleen makaamaan tai odottamaan seuraavaa hallitusta. Nyt tulisi käynnistää valmistelu, joka tähtää seuraavan hallituksen työllisyysohjelman terävöittämiseen. Yhtään kiveä ei pitäisi jättää kääntämättä työllisyyden parantamiseksi

– Toivon, että hallitus ottaisi tästä aloitteesta kopin ja asettaisi uuden työllisyystyöryhmän, jossa olisi laajasti eri tahojen edustus mukana. Mikäli hallitus ei pidä yhteistyötä tärkeänä, toivon, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö voisi osoittaa asiassa johtajuutta ja koota työryhmän. Kysymys on kuitenkin koko Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisestä asiasta – työllisyydestä, jonka varassahuolehdimme niin ihmisten osallisuudesta ja perheiden tulotasosta kuin hyvinvointivaltiomme palveluista ja tulonsiirroista.

Jutta Urpilainen on huolissaan 300 000 työttömästä

– Suomalainen hyvinvointimalli perustuukin työntekoon ja korkeaan työllisyysasteeseen. Valitettavasti meillä on kuitenkin tällä hetkellä noin 300 000 työtöntä. Pitkäaikaisesti vailla työtä olleita on jo melkein puolet heistä. Osittain työttömyyden taustalla on teollisuudessamme tapahtunut rakennemuutos.

Urpilainen muistutti puheissaan, ettei korkean työttömyyden aikana ole viisasta heikentää työttömien mahdollisuuksia opiskeluun tai pääsyä aktiivitoimenpiteisiin.

– Valitettavasti Sipilän hallitus on kuitenkin tehnyt näin. Samoin viime vaalikaudella luotu nuorisotakuu, jonka vaikutukset näkyivät juuri nuorten pitkäaikaistyöttömyyden torjumisessa, ajettiin Sipilän hallituksen toimesta alas. Niinpä nuorisotyöttömyys onkin kasvanut, ja useampi kuin joka viides alle 25-vuotias poika on koulun ja työpaikan ulkopuolella. 

– Yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteessa tarkoittaa 800 miljoonaa euroa julkisessa taloudessa. Meidän onkin välttämätöntä onnistua työllisyysasteen nostamisessa, jotta voimme saada julkisen talouden kuntoon. Se on myös välttämätöntä, jotta ihmiset voivat kokea olevansa mukana yhteiskunnassa.