– Olemme pahoillamme Yhdysvaltojen ilmoituksesta jättää sopimus, vaikka jaammekin huolen siitä, miten Venäjä toteuttaa sopimusta, maat sanoivat yhteisessä tiedotteessa.

Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää muun muassa sotaharjoituksia valvovien ja Kaliningradiin suuntautuvien lentojen estämisestä.

Avoin taivas -sopimus on mahdollistanut sen allekirjoittaneiden valtioiden tarkkailulennot toistensa ilmatilassa eli käytännössä toistensa sotilaallisen toiminnan tarkkailemisen. Sopimuksen on allekirjoittanut 34 maata.

– Avoin taivas on ollut eräs tällainen toinen toisensa vakuuttamisen tapa. On oltu avoimia esimerkiksi harjoitustoiminnan aikana, Niinistö sanoi.

Osastopäällikkö Mikko Kinnunen ulkoministeriön poliittiselta osastolta kertoo, että Avoimen taivaan yksi olennainen merkitys on se, että se on yksi käytännössä toimivimmista asevalvontasopimuksista.

– Se ei ole maailman suurin eikä näkyvin järjestely, mutta pääosin se toimii ja on hyödyllinen ja konkreettinen asia. Se on aika paljon, hän sanoo.

– Sen alla pannaan toimeen sotilaiden välistä yhteistyötä. Nämä valvonta- ja kuvauslennot lisäävät luottamusta ja vähentävät turvallisuushuolia.

Kinnusen mukaan nämä asiat ovat olleet entistä tärkeämpiä sen jälkeen, kun Euroopan turvallisuusympäristö muuttui vuonna 2014 Venäjän liittäessä laittomasti itseensä Krimin niemimaan ja konfliktin alkaessa Itä-Ukrainassa.

– Tämä huononsi turvallisuutta Euroopassa ja lisäsi epäluuloja. Ja tällaisessa tilanteessa toki on hyödyllistä, että meillä on asevalvontamekanismeja, joilla voimme tarkkailla toistemme sotilaallisia liikkeitä, Kinnunen sanoo.

Yhdysvaltojen vetäytyminen ei muuta Euroopan asioita dramaattisesti ainakaan vielä, arvioi vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

– Eurooppa ja muut Nato-liittolaiset voivat vielä jatkaa lentoja Venäjällä ja venäläiset Euroopassa. Siinä mielessä se ei ole mikään käänteentekevä juttu tällä hetkellä, Pesu sanoo.

Pesun mukaan Avoin taivas -sopimus on Suomen kannalta merkittävä kahdella tavalla. Ensinnäkin sopimus on osa eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria, joka on tuonut Eurooppaan läpinäkyvyyttä, vakautta ja luottamusta.

– Suomi arvostaa asevalvontasopimuksia ja sitä, että asioita hoidetaan sopimusperäisesti ja että on jotkin pelisäännöt, joiden puitteissa toimitaan, hän kertoo.

Toiseksi sopimuksen mahdollistamat valvontalennot ovat tuoneet Suomelle konkreettisia hyötyjä muun muassa tiedustelun kannalta.

Myös ulkoministeriön Kinnunen näkee Yhdysvaltojen vetäytymisilmoituksen hankaluutena nimenomaan kansainväliselle sääntöperustaiselle järjestelmälle.

– Meillä on tällainen laajempi järjestelmä, joka koostuu osista, joista yksi on Avoin taivas. Tässä mielessä sopimuksesta vetäytyminen on ikävää ja heikentää meidän yhteistä laajempaa turvallisuuttamme, Kinnunen sanoo.