Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

USA:ssa Nato-foorumissa vieraillut Heinäluoma: Etupiirijakoja ei tule, mutta syntyy iso varustelukierre – Trump vie USA:ta juoksuaskelin oikealle

Kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan USA:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtotähti Donald Trumpin kaudella on Amerikka ensin -ajattelu. Trump ja hänen hallintonsa katsovat asioita enemmän USA:n edun näkökulmasta.

Heinäluoma muistuttaa Trumpin sanoneen olevan hyvä, etteivät muut tiedä, mitä USA tekee. USA muuttuu Trumpin kaudella ennalta arvaamattomammaksi kuin nyt. Sen politiikka ei ole etukäteen tarkasti ilmaistua.

– Tämä koskee ennen muuta suhteita Venäjään, Lähi-itään ja Kiinaan.

Jos Trump ei välttämättä viesti ennalta toimistaan, tilanne on muiden kannalta inhottava ja otollinen epävakauden ja konfliktiriskin lisääntymiselle.

– Muiden toimijoiden on pakko ottaa aika lailla tosissaan Yhdysvaltain vaatimukset ja mielipiteet, Heinäluoma arvioi.

Trumpille kuitenkin Kiina on Heinäluoman mukaan paljon tärkeämmässä roolissa kuin Venäjä.

– Venäjä voidaan nähdä USA:ssa monissa asioissa jopa liittolaisena. Tämä varmaan tulee näkymään jo Lähi-idässä, kun Syyrian ja Isisin konfliktiin haetaan uutta ratkaisua. USA on valmis ottamaan Venäjän ja Syyrian hallituksen neuvottelupöytään Isisin nujertamiseksi, Heinäluoma ennustaa Trumpin toimia.

Lisää aiheesta

Eero Heinäluoman mukaan Euroopassa ja Suomessa ei oikein ymmärretä, miten iso osa terrorismin pelko on USA:ssa ihmisten todellisuutta ja tätä kautta myös sisäpolitiikkaa.

– Se on iso poliittinen käyttövoima päätöksenteossa. Kun Trump haluaa nujertaa terrorismin, hän on valmis hakemaan yhteistyötä Venäjän kanssa. Voi ajatella niin, että terrorismitaistelussa palataan lähemmäksi asetelmaa, joka oli 15 vuotta sitten, kun George W. Bush aloitti kautensa New Yorkin iskujen jälkeen. Varmaan nähdään yritys rakentaa USA:n ja Venäjän suhteita uudelleen.

Kaiken kaikkiaan Heinäluoma uskoo Trumpin USA:n olevan valmis kuuntelemaan hiukan enemmän Venäjän näkemyksiä kuin Barack Obaman aikana.

Naton laajentuminen ei ole korkeassa kurssissa.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma osallistui juuri Suomen eduskunnan edustajana NATOn transatlanttiseen foorumiin Washingtonissa.

Foorumissa pohdittiin turvallisuustilannetta ja yhteistyömahdollisuuksia Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Varsovan NATO-huippukokouksen jälkeen.

Foorumiin osallistuu parlamentaarikkoja 28 NATOn jäsenmaasta sekä edustajat Suomen ja Ruotsin parlamenteista. Heinäluoma tapasi matkan aikana poliitikkojen ohella myös amerikkalaisia tutkijoita ja diplomaatteja.

Heinäluoman mukaan Nato säilyttää jatkossakin merkityksensä eikä USA pyri eroon turvallisuussitoumuksistaan.

Hän näkee Trumpin rakentavan kahden kärjen taktiikkaa suhteessa Natoon. Tällä on yhtymäkohtansa ministerivalintoihin. Puolustusministeriksi on tulossa eläköitynyt kenraali James ”Hullu koira” Mattis.

– Puolustusministeri on Natoon voimakkaasti orientointunut, entinen Nato-joukkojen komentajana toiminut kenraali. Kaikki sanovat, että Mattis on äärimmäisen järkevä, fiksu, tehokas ja aikaansaava, Heinäluoma sanoo ja lisää, ettei Hullu koira -nimitys kerro todellisuutta.

– Mattis edustaa Nato-sitoumuspuolta. Ulkoministeriksi taas haetaan henkilöä, joka toteuttaisi uutta Venäjä-politiikkaa, Heinäluoma toteaa.

Ykköskandidaatti jälkimmäiseen pestiin on öljy-yhtiö Exxon Mobilin pääjohtaja Rex Tillerson.

– Puolustusministeriö tulee olemaan kovalla linjalla ja ulkoministeri olisi enemmän hakemassa Venäjää samaan pöytään keskustelemaan. Trumpilla on ollut suuria vaikeuksia löytää ulkopoliittista osaajaa, joka toteuttaisi hänen ulkopoliittista visiota. Kongressin hyväksyntä tarvitaan molempiin nimityksiin eikä se ulkoministerin kohdalla ole mikään automaatio, Heinäluoma povaa.

Heinäluoma toteaa, ettei Naton laajentuminen ole Trumpin hallinnossa korkeassa kurssissa.

– Muut murheet ovat nyt tärkeämpiä kuin se, että Natoa laajennetaan ja otetaan uusia jäsenyyksiä ja sitoutumuksia. Trumpilla on ollut kriittikkiä jo aikaisempiinkin sitoumuksiin. Hän ei ole se presidentti, joka ainakaan aluksi lähtee voimakkaasti ajamaan Naton laajentumista, Heinäluoma sanoo.

Toisaalta siihenkään Heinäluoma ei usko, että Naton ovet olisivat menossa kokonaan kiinni uusilta tulokkailta, vaikkapa Suomelta

– Kukaan ei näe neljän tai kuuden vuoden päähän, siksi vauhdikkaasti pyörii maailmanpyörä nyt.

”Maailman meno ei ole kahden valtion keskinään sovittavissa.”

On myös spekuloitu sillä, että USA ja Venäjä alkaisivat sopia etupiireistä. Tällaisiin uusiin ”Jaltan sopimuksiin” Heinäluoma ei usko. Nykypäivänä vallitsee jatkuva muutos.

– En usko mihinkään etupiirijakoihin, ne ovat mennyttä aikaa, maailma on moninapaisempi ja -keskisempi. Maailman meno ei ole kahden valtion keskinään sovittavissa. Ei tulla näkemään mitään Jaltaa. Maailma elää yhä nopeammassa tahdissa ja erilaiset nopeat muutokset ovat koko ajan mahdollisia. Eivät myöskään edellisen hallinnon ulkopoliittiset preferenssit säilyneet ajasta ikuisuuteen, niitäkin arvioidaan uudelleen, ei nähdä pysyviä ratkaisuja.

– Voi olla mahdollista, että Venäjän ja USA:n on jatkossa helpompi keskustella keskenään. Jos se johtaa Lähi-idässä olojen rauhoittumiseen, uskon että aika moni on tyytyväinen. Lähi-idän levottomuus on pakolaiskriisin iso tekijä. Mitään pikavoittoa sinne ei kyllä voi ennustaa. Asiat ovat vaikeita ja eriäviä intressejä on paljon.

Heinäluoman mukaan Iran kuuluu USA:n presidentinvaalien suuriin häviäjiin. Vaikka Obaman kanssa saavutettua ydinsopua ei sinänsä avattaisi, sen toimeenpanoon tulee paljon epävarmuutta.

– On paljon mahdollista, että USA määrää Iranille pakotteita erillään ydinsopimuksesta. Iran-linja tulee olemaan yksi suuri avoin kysymys.

Maailman huomio on ollut tällä hetkellä Syyriassa. Ukrainasta on puhuttu vähemmän. Eero Heinäluoma arvioi, että kaikki osapuolet Ukrainassa ovat väsyneitä sodankäyntiin. Ukrainalaisille sota on äärimmäisen kuluttavaa, sen talous kärsii ja poliittinen tilanne on epävakaa. Venäjä puolestaan joutuu Heinäluoman mukaan maksamaan suuren taloudellisen ja poliittisen hinnan läsnäolostaan maassa.

– Voi olla, että aika on otollisempi sopimukselle kuin vuosi sitten, en pidä mahdottomana, etteikö se voisi kulkea eteenpäin. Kyllä siinä sitten tarvitaan kaikkia osapuolia, Ukrainan hallitusta ja kapinallisia, venäläisiä, amerikkalaisia, saksalaisia sekä EU:ta. Lyhyellä aikavälillä EU:n Venäjä-pakotteet jatkuvat. Mielenkiintoa on ehkä siinä, mitä tulee tapahtumaan ensi vuoden jälkipuoliskolla. Jotta pakotteet voisivat poistua, Minskin sopimuksen täytääntöönpanossa täytyy tapahtua aitoa edistystä, toistaiseksi se on vielä kaukana.

”Nyt se kärsivällisyys on loppu.”

Trump aikoo kasvattaa Yhdysvaltojen puolustusmenoja, jotka ovat jo nyt nelisen prosenttia bruttokansantuotteesta. Maan puolustusvoimille on luvassa miljardiluokan lisärahoitus, budjetin tasapainottamiseen liittyvät leikkaukset perutaan puolustusmenojen osalta.

Nato-liittolaisiaan USA pyrkii yhä voimakkaammin painostamaan siihen, että ne satsaisivat 2 prosenttia kansantuotteestaan puolustusmenoihin. Tämä todellisuus on Heinäluoman mukaan jo Nato-maissa hyväksyttykin.

– Tullaan näkemään aikamoinen varustelukierre Euroopassa, vaikka jännite lähtisi USA:n ja Venäjän välillä vähenemäänkin. Jos USA–Venäjä-suhde ei kehity myönteisesti, varustelukierre on vieläkin suurempi. Lähimmät vuodet tulevat olemaan puolustusmenojen lisäntymistä koko Euroopassa.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen rahaa pantiin siviiliyhteiskunnan kehittämiseen. Tällainen niin kutsuttu rauhanosinko on nyt mennyttä aikaa. Heinäluoma toteaa, että se on nollattu.

– Eurooppa jotuuu ottamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Tämä muutos on varmasti luonteeltaan pysyvä. Obama jo puhui, että Euroopan pitää ottaa suurempi vastuu, mutta hän oli kärsivällisempi tämän ajatuksen toimeenpanossa. Nyt se kärsivällisyys on loppu.

– Puolustusteollisuudelle tulee Euroopassa ja USA:ssa kissanpäivät.

”Asemiinajo on käynnissä.”

Heinäluoman kokonaisarvio USA:n politiikasta Trumpin kaudella on se, että maa menee oikealle. Amerikka ensin, Trumpin pitkäaikainen vakaumus, näkyy kaikessa.

– Oikealle menoa sävyttää populistinen retoriikka. Jos haluaa vertailukohtaa, siinä on paljon samanlaista lähestymistä kuin Unkarissa Viktor Orbanilla. Trumpin perusideologia tulee oikealta, mutta vaikkapa talouspolitiikkaan ja liike-elämäsuhteisiin liittyy piirteitä, joita ei perinteisesti ole oikeistopuolueiden ohjelmassa ollut.

Heinäluoma kertoo demokraattiystäviensä USA:sta sanoneen jo kesällä, että Trump kannattaa ottaa vakavasti. Tulevan presidentin Amerikka ensin -ajattelukin on aito vakaumus, eikä vain vaalilaskelmointia.

Heinäluoma ei vaikuta lainkaan uskovan siihen, että Trumpin vaalipuheet olisivat olleet vain puheita ja että tämän tulevaa politiikkaa leimaisi jonkinlainen iso jatkuvuuden laki.

– Kyllä Trump pyrkii aika isoon muutokseen USA:n politiikassa.

Jo tällä hetkellä kauppapolitiikassa esimerkiksi Tyynenmeren vapaakauppasopimus voidaan julistaa kuolleeksi.

– Sen tilalle Trump varmasti hakee kahdenkeskisiä ratkaisuja. NAFTAn (Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus) kohtalosta keskustellaan. Se varmaan säilyy, mutta kysymys on, tuleeko siihen muutoksia. Nyt näyttää mahdolliselta, että se jonkin verran muuttuu. USA:n ja EU:n välinen TTIP-kauppasopimus ei varmaan etene ainakaan kovin nopeasti. Sitten on kysymys, voiko se saada jonkin uuden muodon.

Kauppapolitiikassa Trumpin fokus on ennen kaikkea Kiinassa. Pyrkimys on neuvotella kaupallista yhteistyötä Kiinan kanssa uusiksi. Trump puhui hiljattain puhelimessa Taiwanin presidentin kanssa, mikä on ärsyttänyt Kiinaa.

– Taiwan-puhelu oli viesti Kiinalle, että USA voi arvoida uudelleen yhden Kiinan politiikkaa, jos Kiinan kanssa ei päästä nimenomaan kaupallisissa asioissa uuteen tyydyttävään järjestelmään. Taiwan-puhelu ei ollut mikään sattuma tai tyhjästä tullut vaan pitkään valmistelu tapahtuma. Kiinan ja USA:n suhteista tulee ilman muuta jännittyneemmät. Vuoden kahden sisään nähdään, miten ne kehittyvät. Asemiinajo on käynnissä ja se varmasti kestää vähintäänkin ensi vuoden loppuun, Eero Heinäluoma arvioi.

”Trumpilla on erittäin vahva asema.”

Donald Trump on käynnistämässä USA:ssa valtavan elvytysohjelman, maan infrastruktuuria aiotaan pistää kuntoon. Heinäluoma luonnehtii tuhannen miljardin dollarin elvytysohjelmaa massiiviseksi. Hän huomauttaa sen olevan isompi kuin Obaman käynnistämä elvytys heti finanssikriisin jälkeen 2009. Trumpin ohjelman rahoitus on kuitenkin vielä auki.

Lyhyen ajan sisällä Heinäluoma näkee Trumpin talousohjelmassa kolme keskeistä piirrettä. Ensinnä Trump pyrkii yritysverojen merkittävään alentamiseen, toiseksi yrityssääntelyn purkamiseen. Nämä ovat perinteisiä toimia republikaanien työkalupakista. Sen sijaan jo edellämainittu iso investointiohjelma on tyypillisempää demokraattista politiikkaa.

Kun nämä toimet laittaa yhteen, on Heinäluoman arvion mukaan hyvin mahdollista, että USA:n talouskasvu vauhdittuu. Keinot voivat myös kiihdyttää inflaatiota, mikä taas voi johtaa korkojen nostoon.

– Lyhyellä aikavälillä Trumpin toimien vaikutus Eurooppaan voi olla positiivinen mutta on ennenaikaista sanoa, missä tilanteessa ollaan kahden vuoden päästä.

Mikään itsestäänselvyys Trumpin elvytysohjelma ei republikaaniselle puolueelle todellakaan ole.

– Siellä on vahva fiskaalisiipi, joka on sitä mieltä, että velkaantuminen pitää lopettaa. Trumpin ohjelma ei kuitenkaan tähän vastaa. Republikaanit ovat koonneet joukkonsa hämmästyttävän hyvin. Ne, jotka ovat toista mieltä, ovat hiljaa. Jännitteet eivät näy päällepäin. Trumpilla on erittäin vahva asema. Hän käyttää liikettä, jonka hän rakensi vaalikampanjansa aikana, sekä republikaanien että demokraattien painostamiseen kongressissa.

Ei irtaannu, muttei toteutakaan ilmastosopimusta.

Eero Heinäluoma arvioi, että niin ilmasto- kuin energiapolitiikassa sekä kuluttajansuojassa että työntekijöiden suojelussa otetaan Trumpin kaudella taka-askelia.

– Trump ottaa yleisesti juoksuaskeleita oikealle. Henkilövalinnat kertovat aika paljon. Ympäristöviraston johtoon tulee ympäristönsuojelun vastustaja, energiaviraston johtoon tulee fossiilisten polttoaineiden ystävä ja työministeriksi tulee henkilö, joka vastustaa minimipalkkoja.

– Näyttää siltä, että ei USA irtaannu Pariisin ilmastosopimuksesta, mutta ei myöskään toteuta sitä. Kivihiilen ja öljyn käytön sääntelyä vähennetään. Toivotaan, että bisnes edelleenkin vahvasti investoisi fossiilisiin polttoaineisiin. Maassa on paljon raaka-aineita ja se antaa mahdollisuuden halpaan energiaan. Sitä kautta voi kiihdyttää talouskasvua jonkin aikaa.

Luvassa onkin siis käyttöä niin liuskekaasulle kuin uusille öljynporausluville Alaskaan ja pohjoiseen Amerikkaan ympäristöstä pahemmin piittaamatta.

Aivan lopullista tuomiota Trumpin ilmastopolitiikalle ei kuitenkaan vielä voi antaa. Heinäluoma toteaa, että uuden presidentin hallinnossa on paljon ilmastoskeptikkoja, mutta toisaalta Trump on jutellut myös ilmastomuutokseen vakavasti suhtautuvien, kuten Al Goren, kanssa.

– Tässä Trumpilla on pohdinta vielä kesken, onko ilmastomuutoksessa jotain sellaista, mikä pitäisi ottaa vakavasti. Hänhän on vähän pehmentynyt sillä alueella, Heinäluoma sanoo lievästi toiveikkaana.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE