Ammattikorkeakoulujen keräämät varat vaihtelivat 50 000 eurosta jopa yli puoleentoista miljoonaan euroon. Keskimäärin ammattikorkeakouluilla oli kasassa noin puoli miljoonaa euroa.

Moni ammattikorkeakouluista sai varainkeruuluvan vasta alkuvuodesta, jolloin alueella sijaitsevien mahdollisten lahjoittajayritysten vuosibudjetit oli jo laadittu. Esimerkiksi Joensuussa Karelia-ammattikorkeakoululla on kasassa noin 300 000 euroa ja tavoitteena miljoonan euron potti.

– Tässähän on lähdetty juoksemaan takamatkalta, eli käytännössä päästiin alkuun vasta maaliskuussa. Kilpailu rahoista on kovaa, erityisesti paikkakunnilla, joissa toimii yliopistoja, jotka ovat jo tehokkaasti keränneet useamman vuoden ajan, sanoo Karelian rehtori Petri Raivo.

Vastaajat pitävät varainkeruuta tärkeänä tapana kurottautua yhteistyöhön ja pysyä yrityselämän hermolla.

Kekäleen mukaan tapaamiset voivat poikia monenlaista yhteistyötä yrityksien ja ammattikorkeakoulun välille.
Useissa vastauksissa varainkeruu nähdään hyvänä myös siksi, että ammattikorkeakoulujen osaaminen kirkastuu yrityselämälle. Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia Ammattikorkeakoulu ilmoitti tänään keränneensä lähes miljoona euroa.

– Lahjoitusneuvottelut ovat olleet antoisia ja rakentaneet päivitettyä kuvaa ammattikorkeakoulujen erinomaisesta osaamisesta, sanoo viestintäpäällikkö Liisa Salo Metropoliasta.Myös vastinrahoituksen arvellaan kannustaneen lahjoittamaan ammattikorkeakouluihin.

– Alueen yrityksiä on myös houkutellut kovasti se mahdollisuus, että tukemalla meidän varainhankintaamme on myös valtion vastinrahoituksen kautta mahdollisuus saada alueelle lisää rahaa, kertoo vararehtori Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Vastausten keskeinen viesti on, ettei lahjoituksia tule ilman kovaa työtä – eikä ehkä edes silloin.

– Varainhankinta on osoittautunut vaativammaksi kuin etukäteen ajateltiin. Erityisesti julkisen kampanjan tuotot ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi, Metropolian Salo sanoo.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueella sijaitseva Centria-ammattikorkeakoulu ei ole vielä saanut merkittäviä lahjoituksia, mutta rehtori Kari Ristimäen mukaan lupauksia muutaman sadan tuhannen euron lahjoituksista on annettu.

– Varainkeruu vaatii korkeakoululta uutta osaamista ja siinä tulevat toiset pärjäämään paremmin kuin toiset, Ristimäki sanoo.

Eniten ammattikorkeakouluja vaikuttaa hiertävän se, että lahjoituksia koetaan kerättävän pakon edessä, jotta koulutuksen taso säilyisi.

– Korkeakoulujen rahoitukseen tehtyjen leikkausten myötä kehitystyöhön on entistä vähemmän rahaa, ja tästä syystä uskon, että varainhankinta tulee myös tulevaisuudessa olemaan tärkeää korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä, sanoo Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala.

– Yritysten tehtävähän ei sinänsä ole antaa omaan toimintaansa tarkoitettua pääomaa toiselle yritykselle eli ammattikorkeakoululle, joten koko puuha on hiukan keinotekoista. Kaikkein eniten tietysti kismittää, ettei perustoiminnan rahoitus ole kunnossa, harmittelee rehtori Kekäle Vaasan ammattikorkeakoulusta.

STT–MIKA-MATTI TASKINEN

Juttu päivitetty 13.9. klo 16:01