Politiikka
24.9.2023 14:39 ・ Päivitetty: 24.9.2023 14:39
Useat lausunnonantajat huolissaan hallituksen kaavailemien leikkausten vaikutuksista
Useat lausunnonantajat ovat huolissaan hallituksen suunnittelemien indeksijäädytysten ja muiden leikkausten yhteisvaikutuksista. Hallitus ehdottaa indeksijäädytyksiä useisiin tukiin, kuten työttömyystukeen sekä opintorahaan. Samalla hallitus esittää korotuksia osaan lapsilisistä.
Hallitus suunnittelee indeksijäädytyksiä vuosille 2024-2027. Indeksijäädytykset tarkoittavat sitä, että tuet eivät nouse kuluttajahintojen noustessa. Esityksessä on asetettu indeksijäädytyksille katto, joten etuuksien ostovoima voi heikentyä korkeintaan noin 10 prosentilla hallituskauden loppuun mennessä.
Kansaneläkelaitos (Kela) pitää lausunnossaan tärkeänä, että muutosten yhteisvaikutuksia tuensaajille pyrittäisiin arvioimaan osana valmistelua mahdollisimman pikaisesti ja kattavasti.
- Kela pitää nykytiedoin ilmeisenä, että muutoksilla on kumuloituvia (kasautuvia) vaikutuksia ja vaikutukset kumuloituvat eri tavoin eri asiakasryhmille. Luonnollisesti henkilöt, joiden toimeentulo riippuu enemmälti sosiaaliturvaetuuksista, ovat niitä, joille muutokset aiheuttavat suurimmat vaikutukset.
LAPSILISIEN korotuksia pidettiin pääasiassa myönteisinä, mutta lausunnonantajat katsoivat, ettei lapsilisien korotus riitä muiden leikkausten takia. Hallitus aikoo korottaa neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisää, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää.
“Säästöt kohdistuvat samoille kotitalouksille”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, että esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia pitää tarkastella yhdessä muiden sosiaaliturvan säästöjen kanssa.
- Esitetyt indeksijäädytykset heikentävät niiden henkilöiden taloudellista asemaa, joiden toimeentulo heikkenee myös muun muassa asumistuen ja työttömyysturvan säästötoimien seurauksena. Näiden säästötoimenpiteiden kohdentuminen samoille kotitalouksille on odotettavaa.
THL sanoo lausunnossaan, että esityksessä ei ole arvioitu yhteisvaikutuksia muiden sosiaaliturvaan tulossa olevien merkittävien muutosten kanssa, vaan näitä arvioidaan esityksen mukaan vasta myöhemmin.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian mukaan hallituksen esityksessä keskeistä on, miten esitetyt muutokset suhteutuvat perustuslain kirjaukseen, jossa taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan.
- Esityksen mukaan indeksitarkistusten jäädyttäminen ei yksilötasolla yksittäisenä vuonna välttämättä näyttäydy taloudellisesti merkittävänä. Niiden kohdalla, jotka saavat yhtä useampaa etuutta, esityksen kumuloituva vaikutus on kuitenkin esityksen mukaan suurempi, apulaisoikeusasiamies kirjoittaa.
“Viisi arkipäivää ei riitä”
Indeksijäädytysesityksen lausuntoaika oli poikkeuksellisen lyhyt – vain viisi arkipäivää. Säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaan kirjallisten lausuntojen lausuntoajan pitäisi olla vähintään kuusi viikkoa ja laajemmissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa.
Lausuntoaika voi vain perustellusta syystä olla lyhyempi. THL pitää viiden arkipäivän lausuntoaikaa kohtuuttomana ja huomauttaa, että lausuttavassa esityksessä ei ole mainittu perustelua vain viiden työpäivän lausuntoajalle.
- Lausuntopyynnössä lyhyttä aikaa perustellaan budjettilakien valmisteluaikataululla, vaikka tämä pysyy samana vuodesta toiseen. Kyse ei ole yllätyksellisestä tai poikkeuksellisesta tapauksesta, THL sanoo.
Viivi Salminen/STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.