Politiikka
23.7.2025 07:29 ・ Päivitetty: 23.7.2025 07:29
USU: Kelan entinen pääjohtaja kannattaa kokeilua sosiaaliturvan yleistuesta: ”Loputtomasti lisätyt velvoitteet ja karenssit eivät auta mitään”
Kelan entisen pääjohtajan Elli Aaltosen mukaan nyt vaarana on, että byrokratia lisääntyy ja perusturva heikkenee entisestään. Hänen mukaansa yksilötasolla suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla menee huonommin kuin aikoihin.
Kelan entinen pääjohtaja, SPR:n puheenjohtaja Elli Aaltonen ehdottaa Uutissuomalaisen haastattelussa, että sosiaaliturvan yleistuesta kannattaisi järjestää kokeilu. Yleistuki liittyy sosiaaliturvauudistukseen, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa tukijärjestelmää yhdistämällä useita nykyisiä tukia yhdeksi kokonaisuudeksi.
- Tuen tason pitää olla riittävä. Muutenhan teemme valtavan uudistuksen, joka vain lisää byrokratiaa ja heikentää perusturvaa, Aaltonen sanoo.
Sosiaaliturvan uudistaminen alkoi jo edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana.
Tulevaisuudessa päämääränä on yksi yleistuki, jossa olisi perusosa elämiseen, asumisosa asumiseen ja harkinnanvarainen tuki viimesijaiseksi turvaksi.
Tuessa voisivat yhdistyä esimerkiksi nykyiset työttömyys- ja asumistuet, sairauspäiväraha, kuntoutusraha sekä toimeentulotuki.
- Olisi tärkeää, että hallitus- ja oppositiopuolueet pääsisivät yksimielisyyteen yleistuen tasosta, koska sosiaaliturvan uudistus on useamman hallituskauden asia.
Lisää aiheesta
YLEISTUEN kehittäminen tapahtuu vaiheittain. Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo yhdistää ensin ei-ansiosidonnaiset työttömyysetuudet eli työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys tästä ensimmäisestä vaiheesta syksyllä.
- Tämä on vielä helppo tehdä, koska niiden täysimääräiset euromäärät bruttona ovat lähellä toisiaan, noin 800 euroa kuukaudessa, Aaltonen sanoo.
Hänen mukaansa jatkossa työ vaikeutuu juuri tason arvioinnin osalta. Seuraavassa vaiheessa hallitus aikoo sisällyttää asumisen tuet asteittain yleistukeen.
Orpon hallitus on jo pienentänyt asumistukien tasoa. Jos perusosa ja asumisen osa jäävät yleistuessa kovin pieniksi, Aaltosen mukaan on vaarana, että yhä useampi joutuu hakemaan enemmän harkinnanvaraista tukea. Se on nykyinen toimeentulotuki.
- Kun toimeentulotukeakin ollaan pienentämässä, meille voi tulla sellainen yleistuki, joka ei riitä säälliseen arjen elämään ja on samalla vähiten kannustava ja työllisyyttä edistävä.
AALTONEN jäi eläkkeelle Kelan pääjohtajan tehtävästä vuoden 2020 alussa, mutta osallistuu edelleen aktiivisesti keskusteluun sosiaaliturvasta ja suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana.
Aaltonen on huolissaan siitä, että hallitus on yhdistämässä sosiaaliturvan tukiin paljon erilaista valvontaa ja velvoitteita. Tuen saamiseen tulee myös karensseja, jos ei esimerkiksi hae riittävästi työpaikkoja tai osallistu aktivointijaksoille.
- Aktivointi on tärkeää, mutta velvoitteet eivät työllistä ihmisiä, joilla on heikko ammatillinen koulutus ja työkokemus tai tarvetta kuntoutumiseen.
- Yleistuen perusajatus on, että se korvaisi nykyistä byrokratiaa ja elämää voisi suunnitella pitkäjänteisesti. Jos koko ajan tulee tiiviisti velvoitteita ja karenssien vaikutuksia, se lisää molemminpuolista turhautumista. Emme voita sillä mitään.
Aaltonen nostaa yleistuen vaihtoehdoksi negatiivisen tuloveron.
- Negatiivisen tuloveron ja yleistuen kokeilu kannattaisi tehdä rinnakkain. Molempiin sisältyy samanlaista yksinkertaistamisen tavoitetta, riittävän tason hakemista ja haasteita kannustavuuden suhteen. Siksi keskinäinen vertailu on tärkeää.
Negatiivinen tulovero on sosiaaliturvan malli, jossa verovelvollinen maksaa yhteiskunnalle tuloveroa, kun hänen tulonsa ylittävät tietyn tason eli verotettavan tulon alarajan. Verotettavan tulon alarajan alittavista tuloista valtio maksaa verovelvolliselle taloudellista tukea eli negatiivista tuloveroa.
AALTONEN pitää hallituksen sosiaaliturvaan tekemiä leikkauksia historiallisen suurina.
- Yksilötasolla suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla menee huonommin kuin aikoihin.
Huono-osaisuutta lisää se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden heikkeneminen sekä sosiaaliturvan etuuksien leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin.
Aaltosen mukaan tilanne on heikentynyt muun muassa monilla köyhillä vanhuksilla, lapsiperheillä sekä opiskelijoilla.
Vanhuksiin kohdistuvat muun muassa terveyspalvelujen saatavuuden heikkeneminen ja ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen.
Lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen näkyy Aaltosen mukaan ruoka-avun tarpeen kasvuna, maksamattomina laskuina ja ulosottoina.
- Lapsiperhe voi joutua velkajärjestelyyn sen takia, ettei kykene enää maksamaan jokapäiväisiä maksuja.
Ruoka-avun saajien määrä on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa.
HALLITUKSEN jo tekemien ja edessä olevien leikkausten takia pienituloisten määrä jatkaa kasvuaan lähivuosina, Aaltonen arvioi.
- Myös työtä tekevissä on pienituloisia. Palveluissa ja jonkin verran teollisuudessakin on töitä, joissa on osa- ja määräaikaisuutta ja palkat ovat pienet. Heihin vaikuttavat erityisesti asumistuen pienentäminen ja työttömyysturvan ja asumistuen suojaosan poistaminen.
Suojaosa mahdollisti pienten tulojen hankkimisen ilman, että ne vaikuttivat etuuksien määrään.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei Aaltosen mukaan kuitenkaan kaadu hallituksen tekemiin sosiaaliturvan heikennyksiin. Hyvinvointia on rakennettu määrätietoisesti ja aktiivisesti 1950-luvulta lähtien.
- Olemme luoneet hyvinvointiyhteiskunnan, jossa on tietoisesti pienennetty tuloeroja. Meillä on vieläkin globaalisti katsoen pienet tuloerot.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.