Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Uudistukseen on leivottu 936 miljoonan euron säästöpotentiaali” – Ikäihmisten tilanne huolena kyselytunnilla: “Täydellinen umpikuja”

– Kysyin taannoin lapsiltani, mitä heidän mielestään tarkoittaa arvokas vanhuus. Silloin 9-vuotias poikani sanoi: ”Arvokas vanhuus on sitä, että kunnioitamme mummoa ja pappaa ja arvostamme, että he ovat tehneet kovasti töitä ja että vanhuksille pitää olla ystävällinen ja kohdella heitä hyvin.” Lasten suusta kuulee totuuden.

TOPI JUGA

Demokraatti

Näin aloitti kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.), kun sosialidemokraatit nostivat viikoittaisella kyselytunnilla esiin ikäihmisten palvelut ja etenkin asumisen. Taavitsainen toi alustuspuheenvuorossaan esiin, miten Suomessa ihmiset elävät yhä pidempään ja monet tarvitsevat elämänsä loppuvuosina ympärivuorokautista hoivaa.

– Kotihoidon useatkaan käynnit eivät riitä takaamaan arvokasta vanhuutta, jos esimerkiksi muistisairauden vuoksi vanhus eristäytyy ja hänen turvallisuutensa vaarantuu. Hän ei saata päästä omassa kodissaan tuolista pois tai sängystä ylös tai ei pääse vessaan, kykene juomaan, syömään ja ulkoilemaan, Taavitsainen luetteli. 

– Arvoisa hallitus, miten olette varmistaneet, että meillä on juuri nyt, tänä syksynä, riittävä määrä ikäihmisten laadukkaita ympärivuorokautisen hoivan ja yhteisöllisen asumisen paikkoja?

Taavitsaisen kysymykseen vastasi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). Saarikko katsoi, että yksi Suomen tulevaisuuden ratkaisevimmista kysymyksistä on, miten Suomessa saadaan varat riittämään huoltosuhteen heikentyessä. Hän oli varma, että tästä vallitsi eduskunnassa myös laaja konsensus. Saarikko kertoi käsityksensä myös olevan, että viime hallituksen hyväksymä vanhuspalvelulaki on hyvä pohja toteuttaa Taavitsaisenkin viittaamia palveluita.

– Kokonaan toinen asia on tietysti palveluiden, lain kirjainten ja -hengen toteutuminen käytännön tasolla, Saarikko tunnusti.

Hänen mukaansa tältäkin osilta tilanne on kuitenkin parantunut kuntien kohentuneen taloustilanteen myötä.

Lisää aiheesta

– Siten edellytyksiä järjestää palveluita on enemmän kuin aikaisemmin.

Jonottamiseen ei tuo parannusta edes hallituksen ajama sote-uudistus.

Saatuaan toisen puheenvuoronsa Taavitsainen nosti esiin vanhusten kotihoidon ja sille osoitetut tuet, joita hän piti periaatteessa hyvänä asiana. Häntä huoletti kuitenkin niiden ikäihmisten asema, jotka eivät pärjää enää kotona.

– On väärin, että liian huonokuntoiset vanhukset joutuvat odottamaan vapautuvaa hoitopaikkaa joko kotona, jossa eivät pärjää, tai sairaalan osastolla. Tästä odotteluajasta koituu vanhuksille satojen eurojen laskut ja hyvin nopeasti laskuttajaksi vaihtuu perintäyhtiö ja ulosottomies.

Taavitsainen paljasti, ettei jonottamiseen ole luvassa parannuksia edes hallituksen ajama sote-uudistuksen myötä.

– Uudistukseenne on leivottu 936 miljoonan euron säästöpotentiaali vanhustenhoitoon ja laskelmissanne arvioidaan, että tehostetun palveluasumisen kustannukset pienenevät sadoilla miljoonilla. Täydellinen umpikuja.

– Ministeri Saarikko Mitä te aiotte tehdä sille, että meillä on paljon huonokuntoisia ihmisiä kotihoidossa, jotka eivät pääse tehostettuun palveluasumiseen, kun on tehty poliittinen arvovalinta lyhytnäköisten säästöjen saamiseksi?

Saarikko ei kuitenkaan nähnyt tarpeelliseksi lähteä avaamaan tarkemmin sote-uudistuksen säästöpotentiaalia. Ministeri totesi käsityksensä olevan, että koko eduskunnan yhtenäinen arvovalinta on ollut painottaa kotiin tuotavien palveluiden merkitystä.

– Enemmänkin kysymys on se, että asetamme laitosmuotoisen hoidon ja kotihoidon vastakkaisiksi, Saarikko kysyi.

Tätä keskustelua pitäisi ministerin mielestä laventaa.

– Mitkä ovat ne muut asumismuodot, jotka asettuvat tähän väliin? Mitkä ovat ne uuden teknologian mahdollistamat tuet kotihoidon vaativaan työhön, jotka vapauttavat varoja oikeanlaiseen tekemisen? Ja samalla tämä kaikki palaa käytännön tasolla myös johtamisen kysymyksiin, Saarikko painotti.

– On aivan selvää, että tällä väestön ikääntymisen rakenteella on löydettävä uusia tapoja hoitaa. Jotta voimme säilyttää ikäihmisten turvallisuuden tunteen kotona. Tämän huolen jaan kanssanne.

“Hallitus heikentänyt systemaattisesti vanhusten palveluita”

SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen piti omassa puheenvuorossaan puolestaan valitettavana, että hallitus on kaudellaan “systemaattisesti heikentäneet vanhusten palveluita”.

– Hoitavaa henkilöstöä on vähennetty, laatusuosituksia on heikennetty ja asiakasmaksuja on korotettu jopa 30 %. Lisäksi olette myös vähentäneet valtionosuutta vanhustenpalveluista, jonka seurauksesta kunnissa on vähennetty sekä kotihoitoa että palveluasumista. Tämä näkyy myös ikäihmisten pelkotiloissa. Mitä aiotte tehdä, jotta voimme vanheta turvallisesti, Kiljunen kysyi.

Saarikko kummasteli Kiljusen kysymystä ja korosti, miten hallitus on kohdentanut esimerkiksi omaishoitoon ennätysmäärän lisärahoitusta omaishoidon nimissä.

– Pidän tätä tärkeänä myöskin sen vuoksi, että laajennamme kuvaa, miten tuemme vanhuutta. Se on muutakin, kuin laitoksia tai lähihoitajien tukea koteihin, Saarikko painotti.

Ministeri huomautti myös olevan selvää, että palveluihin käytettävää rahoitusta tullaan kasvattamaan sotesta riippumatta ja sen aikana ikäihmisten määrän kasvaessa merkittävästi.

Kiljusen esittämille näkemyksille hallituksen toteuttamista heikennyksistä Saarikko antoi puolestaan täystyrmäyksen.

– Käsitykseni mukaan väittämänne näistä valtavista säästöistä ja leikkauksista vanhuspalveluista ja niiden mitoituksista, ne eivät pidä paikkaansa.

Puhemies Paula Risikko (kok.) ei antanut Kiljuselle enää vastauspuheenvuoroa Saarikon puheenvuoron jälkeen. Kiljunen ei kyennytkään enää vastaamaan ministerille mistä heikennyksistä hän puhui.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE