Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Uusi barometri kartoitti häirinnän kokemuksia työelämässä – eniten häirintä riivaa sote-alalla

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomessa koetaan eniten häirintää työelämässä sote-alan, kaupan ja kuluttajapalveluiden työpaikoilla. Asia ilmenee tutkimusyhtiö Kantar Publicin tuoreesta Häirintäbarometristä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Sote-alalla häirintää kertoi kokeneensa edellisen vuoden aikana kolme neljäsosaa vastaajista. Tukku- ja vähittäiskaupassa sekä kuluttajapalveluissa häirintäkokemuksia oli puolestaan runsaalla kahdella kolmasosalla.

Häirintää kokeneiden osuudet olivat näillä aloilla suuremmat kuin työelämässä keskimäärin. Kaikkiaan yli puolet eli kolme vastaajaa viidestä kertoi kokeneensa häirintää työelämässä viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Toimialakohtaisten erojen lisäksi kyselyssä nousi esiin eroja eri työnantajien välillä.

Hyvinvointialueilla, kunnissa, kuntien omistamissa yhtiöissä ja järjestöissä työskentelevät ihmiset ilmoittivat kokeneensa häirintää useammin kuin vastaajat keskimäärin.

Kyselyyn vastasi huhti-toukokuussa yli 3  000 iältään 18-68-vuotiasta Suomessa asuvaa ihmistä, jotka ovat olleet palkkatöissä edellisen vuoden aikana. Barometri julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa.

KANTAR Publicin tutkimusjohtaja Mikko Hormio sanoi kyselyn julkistustilaisuudessa tiistaina, että barometrissä ei ole kysytty ihmisiltä “Oletko tullut häirityksi?” -tyyppisiä kysymyksiä. Sen sijaan kyselyssä annettiin 23 vastausvaihtoehtoa, jotka kuvasivat häirinnän eri muotoja. Vastaajat saivat valita näistä niin monta kuin halusivat.

Kaikkein yleisin häirinnän muoto oli kokemus siitä, ettei työntekijä ole voinut ilmaista mielipidettään vaarantamatta omaa asemaansa työpaikalla.

Seuraavaksi eniten vastaajat kertoivat kokemuksista, joissa työntekijää ei ole tarkoituksellisesti kuunneltu ja työpaikan ulkopuolinen henkilö on tarkoituksellisesti loukannut tai kohdellut väärin työtilanteessa. Noin joka neljäs vastaaja kertoi myös saaneensa osakseen tuijottamista tai katseita, jotka ovat tehneet olon epämukavaksi.

SEKSUAALISTA häirintää kertoi kokeneensa vuoden aikana hieman useampi kuin joka kymmenes vastaaja. Kuluttajapalveluiden toimialalla osuus oli tosin tätä huomattavasti suurempi. Alalla työskennelleistä joka neljäs kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää.

Kun vastaajia pyydettiin kertomaan seksuaalisen häirinnän kokemuksista heidän koko työuransa ajalta eikä vain edelliseltä vuodelta, kokemusten määrä kasvoi.

Kaikista vastaajista lähes neljännes kertoi kokeneensa työelämässä joskus seksuaalista häirintää. Kokemukset olivat tätä huomattavasti yleisempiä 30-49-vuotiailla naisilla. Heistä kaksi viidesosaa kertoi kokeneensa joskus työelämässä seksuaalista häirintää.

Kyselyn perusteella naiset kokevat ylipäätään kaikenlaista häirintää enemmän kuin miehet. Barometrissä muodostetun niin sanotun häirintäindeksin mukaan naisilla oli keskimäärin 2,6 häirintäkokemusta työelämässä edellisen vuoden ajalta. Miehillä indeksiluku oli 1,7.

Työelämässä häiritsijä on usein oma työkaveri

KYSELYN mukaan häirintää tekevät kaikkein useimmin omat työtoverit. Liki kaksi vastaajaa viidestä kertoi kokeneensa häirintää nimenomaan omilta työtovereiltaan. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat asiakkaat, joiden aiheuttamasta häirinnästä kertoi vajaa kolmannes vastaajista. Esihenkilöiden tekemästä häirinnästä kertoi hieman useampi kuin joka kymmenes vastaaja.

Kyselyn perusteella naiset kokevat häirintää korostuneesti asiakkaiden ja esimerkiksi potilaiden taholta, kun taas miehet kokevat häirintää enemmän omilta työtovereiltaan.

Vähemmistöryhmistä kyselyssä kokivat eniten häirintää vastaajat, joilla oli jokin toimintaa rajoittava fyysinen vamma.

He kertoivat muuta väestöä enemmän eristämisestä ja tarkoituksellisesta loukkaamisesta sekä tunteesta, etteivät he voi ilmaista mielipidettään.

Tutkimusjohtaja Hormio Kantarista tiivisti, että suomalaisessa työelämässä vähemmistöryhmään kuuluvat ja taloudellisesti ahtaalla olevat nuoret naiset vaikuttaisivat kokevan muita enemmän häirintää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE