Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Uusi, uljas korkeakoulukeskus Hämeenlinnaan

”Yhteisöllisyyden tunne pitää yhteiskunnat koossa ja on yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen pohjana.” Näin on Durkheim sanonut yhteisöllisyydestä 80-luvulla.

Tarja Filatov

Yhteisöjä on kaikkialla: perheissä, naapurustoissa, harrastuksissa, työpaikoilla. Vaikka digitaalisuus, muuttaa työtä ja oppimisen tapoja, myös opiskeluissa tarvitaan yhteisöä. Joskus tuntuu siltä, että yksilöllisyys ja yhteisöt haastavat perinteisiä instituutiota. Ja hyvä niin. Haastaminen pakottaa kehittymään.

Ammattikorkeakouluja on haastettu keskittämään toimintansa yhdelle kampukselle jo pitkään. Hämeen ammattikorkeakoulu on jo kauan sitten tehnyt henkisesti yhden toiminnallisen “kampuksen”, vaikka fyysisesti meillä on useampi kampus.

Useampi kampus on perusteltu, koska olemme useampinapainen alue. Olisi hassua keskittää Riihimäen, Forssan ja Valkeakosken toimintoja. Tulevaisuudessa tilankäyttö tehostuu ja muuttuu, vaikka moninapaisuudesta ei luovutakaan.

Täällä Hämeenlinnassa siirrymme nyt fyysisestikin yhteen varsinaiseen kampukseen. Laajennuksen yhteydessä otetaan käyttöön n. 4600 m2 uutta tilaa. Kyseessä on siis noin 30 keskiverto-omakotitaloa. Sosiaali- ja terveysalan koulutukset siirtyvät Lahdensivulta korkeakoulukeskukseen uusiin tiloihin. Samalla saadaan uusi kirjasto ja uudistunut ruokala. Tästä huolimatta kokonaisuudessaan HAMKin tilat vähenevät 17.000 neliöllä. Tilat ovat paremmat, niitä käytetään tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.

Sen, mitä tapahtuu ammattikorkeakoulun sisällä pitää niveltyä myös luontevasti alueella toimivien yritysten ja muiden osaajayhteisöjen toimintaan.

HAMKin toimilupahakemuksessa tavoitteena oli Suomen suurin ammattikorkeakoulupohjainen innovaatiokeskittymä – Hämeenlinnan korkeakoulukeskus. Nyt tämä on totta.

HAMKin, Hämeenlinnan kaupungin ja Linnan Kehityksen hyvänä yhteistyönä syntynyt kokonaisuus, jossa on HAMKin väkeä jo 4500 sekä yritysten ja muiden toimijoiden väkeä 1000 henkeä. Tämän osaamiskeskittymän sisällä on monia pienenmpiä yhteisöjä, mutta yhdessä se muodostaa kokonaisuuden, joka voi haastaa parhaimmatkin tiedeyliopistojen ympärille syntyneet keskittymät. Jatkossa tällä alueella voi kansainvälisen yhteistyön kautta opiskella tohtoritutkintoon asti.

Hyvän vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden sanotaan syntyvän siitä, että on yhteistä aikaa, tilaa ja pysyvyyttä. Aika on rajallinen voimavara, jota monet meistä toivovat lisää. Ikävä kyllä sellaista innovaatiota ei ole näköpiirissä.

Käyttämällä aikamme viisaammin, voimme saada aikaa lisää. Kampus mahdollistaa tehokkaamman ja tarkoituksenmukaisemman työskentelyn ja synnyttää sitä kautta lisää aikaa. Oppimisympäristö on niukasti ajatellen tila, yhteisö tai toimintatapa, joka tukee ja edistää oppimista.

Nykyaikana kyseessä ei voi olla vain seinät, vaan oppimisympäristön pitää olla kokonaisuus jossa erilaiset oppimista tukevat paikat, tilat, yhteisöt, tekniset ratkaisut, välineet ja toimintatavat sulautuvat luontevasti toisiinsa. Niiden on oltava joustavia, muunneltavia ja mahdollistettava yhteisöllinen, vuorovaikutteinen ja keskusteleva tekeminen.

Hämeen ammattikorkeakouluun saadaan erilaisia opetusmenetelmiä tukevat monikäyttöiset tilat, myös aulat ja yleiset tilat on otettu opiskelukäyttöön. Yhteisöllisyyttä edistävät monitilatoimistot ja yhteisenä olohuoneena toimii moderni kirjasto. Hämeen ammattikorkeakoulun Visamäen korkeakoulukeskuksessa pyritään jakamaan hyvän oppimisympäristön henkeä ja sisältöä koko alueelle. Sen, mitä tapahtuu ammattikorkeakoulun sisällä pitää niveltyä myös luontevasti alueella toimivien yritysten ja muiden osaajayhteisöjen toimintaan. Tästä hyötyvät kaikki alueen toimijat. Ennen muuta opiskelijat.

Saamme olla ylpeitä syntyneestä korkeakoulukeskuksesta. Sen fyysisestä olemuksesta, mutta ennen kaikkea henkisistä mahdollisuuksista. Otetaan ne kaikki käyttöön ja luodaan yhdessä elinvoimaa Hämeenlinnaan, Hämeeseen ja koko Suomeen kansainvälisiä kumppaneitamme unohtamatta. Ainoat rajat ovat korviemme välissä.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE