Demareilla tappioiden sarja alkoi keväällä Bremenin miinus kahdeksasta ja päättyi viime sunnuntaina Thüringenissä miinus neljään. Pitkille miinuksille menivät myös syykuussa pidetyt Saksin ja Brandenburgin maapäivävaalit. Thüringenissä vieläkin kehnommin kävi historiansa rajuimman tappion kuitanneelle CDU:lle.

Mennyttä maailmaa ovat ajat, jolloin Saksa jaettiin karkeasti ottaen kahteen osaan; katoliseen ja sosialidemokraattiseen. Nyt synkimmissä ennusteissa ei olla kaukana tilanteesta, että SPD:ssä joudutaan pitämään silmällä viiden prosentin äänikynnystä.

Eräs demarien ongelmista on usein vaihtuvat puheenjohtajat. Samana ajanjaksona, kun CDU:ta johti yksi ja sama Angela Merkel, niin SPD:llä on ollut seitsemän puheenjohtajaa.

Myöskään hallituksessa SPD ei ole saanut monien mielestä tarpeeksi hyvin läpi omia tavoitteitaan.

Ongelmat on tiedostettu. SPD:stä aiotaan tehdä kansanvaltaisempi ja taistelutahtoisempi. Tärkeä rooli muutoksen läpiviennissä on uudella puheenjohtajakaksikolla, jonka jäsenet valitsevat jäsenäänestyksellä.

Kuusi ehdokasparia on kiertänyt pitkin syksyä 23 jäsentilaisuudessa kertomassa itsestään, ottamassa kantaa jäsenten ehdotuksiin ja vastaamassa heidän kysymyksiinsä. Tapahtumiin on osallistunut yli 20 000 jäsentä. Noin 300 000 ihmistä on seurannut keskusteluja suorana netissä.

SPD:n 425 000 jäsenestä äänestykseen osallistui postitse ja netin välityksellä 53 prosenttia. Koska yksikään ehdokkaista ei saanut ensimmäisellä kierroksella taakseen ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, niin äänestystä jatketaan marraskuun lopussa kahden suosituimman välillä.

Ensimmäisellä kierroksella parhaiten menestyi 22,68 prosentillaan nykyisen hallituksen valtiovarainministerin Olaf Scholzin, 61, ja brandenburgilaisen paikallispoliitikon Klara Geywitzin, 43, muodostama duo.

Äärimmäisen niukalla erolla kakkoseksi nousi Nordrhein- Westfalenin osavaltion entisen valtiovarainministerin Norbert Walter-Borjansin ja liittopäiväedustaja Saskia Esken muodostama pari, joka sai äänistä 21,04 prosenttia.

Ero on niin vähäinen, että molemmilla pareilla on käytännössä yhtä hyvät mahdollisuudet nousta voittajaksi.

Aikaisemmin muun muassa Hampurin hallitsevana pormestarina ja SPD:n pääsihteerinä ollutta ja tällä hetkellä puolueen virkaa tekevän johtotroikan jäsenenä toimivaa Scholzia pidetään virkamiesmäisenä ja hieman värittömänä oikeistodemarina. Samoilla määreillä luonnehditaan hänen pariaan Geywitziä.

Kilpakumppanit Walter-Borjans ja Esken ovat jos mahdollista suurelle yleisölle Geywitzin tavoin lähes tuntemattomia. Heitä pidetään vasemmistolaisempana ja siten enemmän demarien tavoittelemaa rohkeampaa ja ärhäkämpää linjaa sekä nykyistä paremmin duunarien tarpeita vastaavana vaihtoehtona.

Saksan politiikka on AfD:n vaalimenestyksen seurauksena tällä hetkellä käymistilassa. Puolueen kannatuksen kasvulle etsitään syitä ja syntipukkeja. Päitä vaaditaan vadille. Näin varsinkin CDU:ssa, jossa Merkel on joutunut avoimelle tulilinjalle.

Tilannetta ei paranna hallituspuolueiden keskinäiset huonot välit. Demarit ja kristillisdemokraatit kampittavat toisiaan. SPD:stä ja CDU:sta on muodostumassa kiviriippoja toinen toisilleen.

SPD:n jäsenet jakavat kaikkien saksalaisten huolet, joista suurimpia ovat syksyllä tehdyn valtakunnallisen kyselyn mukaan pelko siitä, ettei valtio selviä pakolaisten suuresta määrästä, ja että maassa syntyy jännitteitä maahanmuuton seurauksena.

Demarien puoluekokouksessa joulukuussa nimitettävään puheenjohtajapariin kohdistuu erittäin paljon odotuksia. Jos valinta menee pieleen, niin Saksan demareita tuskin pelastaa enää mikään.