Tuoreessa tutkimuksessa verrattiin museonäytteistä saimaannorpan historiallisia mtDNA-sekvenssejä muiden norppien sekvensseihin. Tulosten mukaan saimaannorppa ei vaikuttaisi olevan lähisukua ainakaan nykyisille itämerennorpille eikä myöskään Vienanmeren ja Laatokan norpille.

Tutkijoiden mukaan tulos on yllättävä. Aiemmin on ajateltu, että saimaannorppa jäi Itämereltä eristyksiin jääkauden päättyessä noin 9 000 vuotta sitten.

Uudet tutkimustulokset eivät tue tätä käsitystä. Sen sijaan saimaannorppa kuuluu tutkimuksen perusteella arktisen alueen ja tarkemmin pohjoisamerikkalaisten norppien ryhmään, tiedotteessa kerrotaan.

Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Oulun, Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistoista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta sekä kansainvälisistä tutkimuslaitoksista.

TUTKIJAT tarjoavat uusille tutkimustuloksille kahtakin eri selitystä.

Professori Jouni Aspi Oulun yliopistosta arvelee, että norpalla on voinut olla aikojen saatossa useita muuttoaaltoja Itämereen ja välillä laji olisi voinut hävitä sieltä kokonaan.

- Saimaannorpat voisivat siis edustaa jälkeläisiä, jotka kulkeutuivat Saimaaseen nykyisiä itämerennorppia aiemmasta muuttoaallosta, Aspi sanoo tiedotteessa.

Tutkijatohtori Matti Heino Helsingin yliopistosta puolestaan sanoo, että vaihtoehtoinen saimaannorpan alkuperä voisi olla polveutuminen muinaisesta järvestä, joka sijaitsi Fennoskandian mannerjäätikön reunalla.

– Tätä teoriaa tukee se, että myös muilla lajeilla, kuten lohella, harjuksella ja ahvenella, tunnetaan samanlaisia vetäytymispopulaatioita, Heino kertoo tiedotteessa.

– Varmoja todisteita ei kuitenkaan ole, ja saimaannorpan syntyhistorian selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia.