– Työtä tehtiin paljon ja ehdokkaat olivat hyviä, mutta ykköspaikkaan ei nyt ylletty. Onhan se pettymys kun sitä lähdettiin hakemaan. Vaalit olivat monella tavalla poikkeukselliset ja tuloksissa riittää pitkäksi aikaa purettavaa. Alueelliset erot olivat meilläkin suuria. Esimerkiksi Jyväskylässä ollaan ykkönen ja Turussa SDP teki positiivisen tuloksen. Mutta esimerkiksi Vantaalla, missä teimme todella vahvaa vaalityötä, menetimme kaksi paikkaa. Nyt nähtiin selvästi, että kuntavaalit ovat leimallisesti paikallisvaalit, Antton Rönnholm sanoo.

Rönnholm odottaa mielenkiinnolla, miten uusissa valtuustoissa alkaa arki ja yhteistyö sujua, kun niihin tuli paljon uusia valtuutettuja. Valtakunnan politiikkaan hän ei usko vaalituloksen merkittävästi vaikuttavan.

Hän arvioi, että SDP:n tuloksessa näkyi pieneksi jääneen äänestysprosentin lisäksi muun muassa äänestäjien ”koronaväsymys” ja pääministeripuolueen hallitusvastuu.

– En ole vielä nähnyt näiden vaalien äänestäjäprofiilia, mutta uskon aikaisempien vaalien tapaan koulutettujen ja hyvätuloisten äänestäneen muita ryhmiä aktiivisemmin. Kunnallinen demokraattinen päätöksenteko vääristyy, jos vaikuttaminen keskittyy heille.

Rönnholm näkee, että äänestysaktiivisuuden laskulle löytyy useita syitä. Yksi niistä on kesä, jota hän kuvaa vaaleille huonoksi ajankohdaksi. Hän pitää kuitenkin osin jossitteluna pohdintaa siitä, olisiko äänestysprosentti ollut parempi, jos vaalien ajankohtaa ei olisi siirretty. Siirtopäätös kuitenkin tehtiin sen hetkisen parhaan tiedon perusteella.

Maakuntavaalit ovat tällä tietoa tammikuussa. Rönnholmin mielestä puolueilla on tarkan pohdinnan paikka, kuinka niissä saadaan suomalaiset innostumaan äänestämisestä. Hän pitää olennaisina tekijöinä hyvää ehdokasasettelua ja viestintää siitä, miksi vaalit ovat tärkeät.

– Jatkossa pitäisi jatkaa keskustelua myös vaalirahoituksen suitsimisesta ja kampanjakatoista, jotta saisimme ehdokkaat tasaveroisempaan asemaan. Tätä on käsitelty puoluesihteereiden parlamentaarisessa vaalityöryhmässä, mutta toistaiseksi oikeistopuolueet ovat vastustanut vaalibudjettien rajoittamista. Ja syykin siihen on toki selvä: Vaalien ajan lehdet ovat kuin sinistä tapettia eli kyllä esimerkiksi kokoomuksen ehdokkailla on vaaleissa yleensä enemmän rahaa käytettävissä.

Rönnholmin mielestä Suomessa pitäisi avoimesti miettiä, miten äänestysaktiivisuutta voitaisiin parantaa. Hän mainitsee yhtenä mallina useamman vaalin niputtamista samaan ajankohtaan. Esimerkiksi Ruotsissa on valtiopäivävaalit samaan aikaan kuin maakäräjä- ja kuntavaalit.

– Muiden maiden käytännöistä löytyy paljon mielenkiintoisia malleja. Joissain maissa ei esimerkiksi käydä lainkaan TV:ssa puolueiden välistä poliittista keskustelua, vaan kampanjointi keskittyy paikallisiin kysymyksiin ja keskusteluihin, Rönnholm sanoo.