Asiasta kertoo Demokraatille vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

– Selvityksessä on kaksi vaihtoehtoa, se että vaalivirkailijat kokonaisuutenaan tai että kotiäänestyksiä suorittavat vaalivirkailijat voisi rokottaa. Tämä asia on meillä ja THL:llä selvityksessä.

Jääskeläinen kuitenkin muistuttaa, että rokotusjärjestyksen muuttamiseen tarvittaisiin hyvin painavat perusteet ja että rokotusjärjestys perustuu lääketieteellisen riskiarviointiin.

Vaalivirkailijoiden rokottamisesta on herättänyt keskustelua useampikin yhteiskunnallinen toimija. Virkailijat ovat tärkeällä paikalla turvaamassa demokratiaa.

Osassa kunnista vaalivirkailijat on jo todennäköisesti valittu, osassa ei. Jos vaalivirkailijat rokotettaisiin, niissä kunnissa, joissa vielä valitaan vaalivirkailijoita, saatettaisiin käytännössä valita samalla myös rokotettavia. Jääskeläinen ei lähde puntaroimaan, millaisen pohdinnan paikka tällainen tilanne olisi ja voisiko siitä seurata kunnissa myös ongelmia.

– Ei kannata mennä tuolle tasolle, kun asia on vasta selvityksessä. Lopputulos voi olla sekin, että rokotusjärjestystä ei voi muuttaa.

Jääskeläinen ei kerro myöskään omaa kantaansa selvityksen ollessa kesken. Hän uskoo, että asia selviää aivan lähiaikoina.

Vaalivirkailijoiden rokottaminen aiheuttaisi varmasti pohdintaa myös siitä, miksei vaikkapa päivittäin työssään asiakkaita kohtaavia ei rokoteta ensin – kuten kaupan kassalla tai bussin kuljettajana työskenteleviä.

– Tämä on tärkeä kysymys ja juuri sellainen kysymys, mitä siinä selvityksessä pohditaan, Jääskeläinen sanoo.

Hän huomauttaa myös, että jos jokin ryhmä pääsee rokotusjärjestyksessä edelle, se tarkoittaa samalla, että joku muu saisi rokotuksen myöhemmin.

Demokraatti tavoitti THL:stä johtavan asiantuntija Mia Kontion kommentoimaan rokotusjärjestysasioita.

Yleisellä tasolla Kontio muistuttaa, että tällä hetkellä Suomessa ei poiketa lääketieteellisen perustein tapahtuvasta rokotusjärjestyksestä, vaikka asioita pohditaankin eri kanteilta.

– Tällä hetkellä ainakaan ei ole päätöstä sellaisesta tehty, että vaalivirkailijat rokotettaisiin.

Kontio muistuttaa myös, että koronarokotteen antajia on rokottamatta, vaikka hekin näkevät työssään valtavan määrän ihmisiä.

Kontio ennakoi, että noin huhtikuun loppuun mennessä on Suomessa kenties saatu riskiryhmät rokotettua.

– Olisin ehkä hiukan hämmästynyt, että vaalivirkailijoita rokotettaisiin ennen kuin riskiryhmäläisiä.

Ja jos vaalivirkailijoita rokotettaisiin vaikkapa ennen eri alojen työntekijöitä, jotka tapaavat päivittäisessä työssään paljon ihmisiä, perusteiden linjaukselle pitäisi olla tasa-arvoisia.

THL:ltä on luvassa jo huomenna tietoa siitä, missä järjestyksessä alle 70-vuotiaiden riskiryhmiä aletaan rokottaa AstraZenecan rokotteella. Tässä kyse on siitä, minkä sairauksien perusteella ihminen luetaan riskiryhmään.

Muun muassa Kuntaliitossa on käyty pohdintaa, olisiko sen ajettava kuntavaalien vaalivirkailijoiden koronarokottamista ennen vaaleja.

Sote-asioista Kuntaliitossa vastaava varatoimitusjohtaja Hanna Tainio arvioi, että asiaan liittyisi myös ongelmia.

– On monta muutakin ryhmää, jotka ovat vastaavassa tilanteessa, jossa voi altistua koronavirukselle. Jos yksi ryhmä otetaan erikseen, se voi edellyttää muiden kohdalla vastaavanlaista harkintaa. Tässä vaiheessa suhtaudumme varauksellisesti tämäntyyppiseen, joskin tiedämme, että voi olla vaikeaa saada vaalivirkailijoita.

Rokote voisikin toimia samalla houkuttimena saada vaalivirkailjijoita.

– Ainakin tilanteessa, jossa on rajallinen määrä rokotteita, on mahdollista, että joku riskiryhmään kuuluva voisi jäädä ilman rokotetta, Tainio kuitenkin muistuttaa.

– Lähtökohtaisesti pitää noudattaa rokotusjärjestystä, joka meillä on vahvistettu, hän summaa.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo, että jo lokakuun alussa kuntiin on annettu ohjeita vaalien erityisjärjestelyistä koronan vuoksi. Tarkemmat koronaan varautumisohjeet kuntiin on luvassa jo ehkä ensi viikolla.

Mitään yllättävää päivityksestä ei ole luvassa.

– Ohjeiden tarkoitus on pyrkiä huolehtimaan siitä, että äänestäminen ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivänä olisi sekä äänestäjälle että vaalivirkailijoille turvallista. Tähän käytetään aika yleisesti käytettyjä metodeita koronaturvaväleistä lähtien, Jääskeläinen kertoo.

Niin ennakkoäänestyksessä kuin äänestyksessä on myös kasvomaskisuositus, joka koskee niin vaalitoimitsijoita kuin äänestäjiä. Mikään maskipakko ei siis ole kyseessä.

– Jos äänestäjä tulee äänestämään ilman maskia, hän voi tulla.

Ennakkoäänestyspaikkoja on 932. Se on reilut 30 enemmän kuin viime kuntavaaleissa ja määrän lisäys johtunee koronavarautumisesta.

Kunta päättää itse ennakkoäänestyspaikkojen aukioloista. Koronan vuoksi oikeusministeriö suosittelee, että ennakkoäänestyksen aukioloaika on mahdollisimman laaja. Varsinaisen vaalipäivän äänestysaika on tuttu kello 9–20.

Ennakkoäänestyksessä kunta voi suositella esimerkiksi varhaista äänestysaikaa riskiryhmiin kuuluville. Vaikka näin suositeltaisiin, kuka tahansa saa kuitenkin käydä äänestämässä aina ennakkoäänestyspaikan ollessa auki.

– Riskiryhmäläisetkin saavat tietysti käydä ihan milloin parhaaksi katsovat, Jääskeläinen muistuttaa.

Jääskeläinen katsoo, ettei varsinaiseen vaalipäivään sovellu erillinen äänestysaikasuositus riskiryhmäläisille.

– Se on kuitenkin yksi päivä ja viimeinen äänestysmahdollisuus. Kannattaa varmaan lähteä siitä, että se on kaikille äänestäjille vapaa eli ei suositella muuta kuin että mennään äänestämään.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen uskoo, että vaalijärjestelyt saadaan kunnissa hyvälle tolalle.

Häntä huolestuttaa kuitenkin se, että puolueiden vaalityössä ei tavoiteta koronan vuoksi niin paljon ihmisiä kuin aiemmin.

Jääskeläinen pohtiikin, mistä kukin äänestäjä löytää sen syyn, joka saa hänet vaaliuurnalle.

– Sen pitäisi tapahtua vaalikamppailun sekä ehdokkaiden ja puoluetoiminnan tuloksena. Siitä olen vähän huolissani, miten kampanjat pystytään toteuttamaan.

Jääskeläinen toteaa, että näillä näkymin kuntavaalit pystytään järjestämään. Tilannetta kuitenkin seurataan. Jos vaalit peruttaisiin, se pitäisi Jääskeläisen mukaan tehdä viimeistään tässä kuussa.

– Mutta se ei ole nyt suunnitelmissa, vaan suunnitelmissa on toteuttaa vaalit ihan normaalissa aikataulussa.