Ne odottavat ohjelmalle myös riittäviä voimavaroja koko kauden loppuun saakka.

– Ohjelma on tärkeä osa kokonaisuutta, jonka avulla yrityksiä ja työpaikkoja autetaan toipumaan koronakriisistä, järjestöt korostavat tiedotteessaan.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmettelee tviitissään, miksi valtiovarainministeriön viime viikolla julkistetussa budjettiesityksessä ohjelman rahoitus oli pyyhkäisty pois.

Keskiviikkona @VMuutiset julkaisi oman budjettiesityksensä jossa työhyvinvoinnin kehittämisohjelman rahoitus oli pyyhkäisty pois. Perjantaina työllisyystoimia esitellessään vaativat paukkuja työhyvinvointiin. Vähän hämmentävää. @duunarit https://t.co/2B7X3OMaqV

— Jarkko Eloranta (@ElorantaJa) August 18, 2020

Järjestöt muistuttavat, että koronakriisistä selviytymisen, kriisistä toipumisen ja Suomen jälleenrakentamisen kannalta keskeistä on työpaikkojen sekä eri alojen yritysten ja organisaatioiden onnistuminen oman toimintansa järjestämisessä ja toimintatapojensa kehittämisessä kriisin eri vaiheissa.

– Tulevina vuosina tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä työpaikkojen oman kehittämistyön tueksi. Myös 1990-luvun alun lamasta noustessa Suomessa panostettiin voimakkaasti työelämän ohjelmalliseen kehittämiseen.

Koronakriisi on tehnyt järjestöjen mukaan entistä tärkeämmiksi ja ajankohtaisemmiksi kehittämisohjelmalle asetetut neljä tavoitetta: vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä työpaikoilla, vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria, nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.

TYÖ2030 kohderyhmänä ovat eri alojen työpaikat ja niiden muodostamat verkostot. Järjestöt korostavat, että se, miten hyvin ne onnistuvat omassa kehittämistyössään, ratkaisee yritysten menestyksen ja kyvyn työllistää.

Työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat juuri ennen koronaepidemian puhkeamista, että kehittämisohjelman avulla syntyy jo muutaman ensimmäisen vuoden aikana kokonaan uusia työtehtäviä 3 000 henkilölle. Työvoiman tarjonnan arvioidaan kasvavan vielä huomattavasti tätä enemmän.

– Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, jotka kykenevät parantamaan kilpailukykyään, uudistamaan toimintatapojaan ja hyödyntämään siinä uutta teknologiaa. Työvoiman tarjontaa ja työurien pituutta puolestaan kasvattavat kaikki organisaatiot, joissa henkilöstö, esimiehet ja johto kehittävät yhdessä toimintaa ja parempaa työelämää.

TYÖ2030 on keskusjärjestöjen mukaan kustannustehokas tapa toimia. Pääosa kaikesta työelämän kehittämisestä tehdään työpaikoilla niiden omin voimin. Verkostojen kautta pystytään tavoittamaan valtaosa Suomen työpaikoista ja ottamaan huomioon niiden erilaiset tarpeet, vauhdittamaan ja tukemaan kehittämistyötä erilaisin keinoin sekä oppimaan toisilta ja jakamaan kokemuksia.

Kehittämisohjelmaan pyritään saamaan mukaan myös nuoret rakentamaan parempaa työelämää ja jakamaan ajatuksiaan, ideoitaan ja kokemuksiaan heille tyypillisissä digitaalisissa kanavissa.

Äskettäin käynnistetyssä TYÖ2030-ohjelman toteutuksessa ovat mukana työmarkkinakeskusjärjestöjen lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Työterveyslaitos, Business Finland ja Sitra.