Kotimaa
2.5.2018 10:06 ・ Päivitetty: 2.5.2018 10:06
Vähemmistö ulkomailla opiskelleista haluaa palata Suomeen – epävarmuus lisääntynyt
Vain noin neljäsosa ulkomailla korkeakoulututkintoa suorittavista suomalaisista aikoo palata Suomeen, selvisi Opetushallituksen opiskelijakyselyssä.
Noin puolet vastaajista ei osannut sanoa, mihin maahan asettuu opiskelujen jälkeen, ja joka viides aikoi jäädä opiskelumaahan.
Epävarmuus tulevasta asuinmaasta on lisääntynyt vuonna 2003 tehtyyn vastaavan kyselyyn verrattuna. Silloin vain 30 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, missä maassa he asuisivat tutkintonsa jälkeen.
Tuleva asuinmaa aiottiin valita ensisijaisesti työ- ja uramahdollisuuksien sekä maan yleisen ilmapiirin perusteella, mutta Suomea ei pidetty näillä mittareilla vetävänä. Suomea arvostettiin ennen kaikkea puhtaan luonnon ja yleisen elintason vuoksi.
Mitä enemmän sidoksia opiskelumaahan esimerkiksi puolison tai sukulaisten muodossa oli, sitä luultavammin opiskelija aikoi jäädä sinne. Tyypillisesti Suomesta lähdetään opiskelemaan Alankomaihin, Yhdysvaltoihin tai Britanniaan.
Kyselyyn vastasi noin 1 400 Kelan opintotukea saavaa opiskelijaa vuoden 2016 lopulla, joten silloinen talouden taantuma luultavasti näkyy vastauksissa.
Tutkinnosta ulkomaankokemusta
Yleisin syy suorittaa tutkinto ulkomailla oli halu saada uusia kokemuksia: 83 prosenttia vastaajista piti sitä hyvin merkittävänä tai merkittävänä syynä. Kolme neljästä piti ulkomailla opiskelua ponnahduslautana kohti kansainvälistä uraa, ja he kotiutuivat opiskelumaahansa parhaiten.
Seikkailunhalu ja mahdollisuus opiskella ja asua mielenkiintoisessa ulkomaisessa ympäristössä olivat myös hyvin yleisiä syitä lähtöön.
Kyselystä erottuivat opiskelijat, jotka lähtivät ulkomaille päästäkseen opiskelemaan lääke-, eläinlääke- tai oikeustieteiden kaltaisia aloja, joille Suomessa on vaikea päästä. He aikoivat palata Suomeen muita useammin.
Parempien sisäänpääsymahdollisuuksien perässä lähdettiin eniten Viroon, Latviaan ja Ruotsiin.
Ulkomailta myös haetaan koulutusta, jota Suomesta ei saa. Esimerkiksi erityislaatuista taideaineiden tai matkailu- ja ravitsemisalan opetusta lähdettiin hakemaan tunnetuista ulkomaisista oppilaitoksista.
Opintotuki kannustaa
Yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti opintotuen saamisen mahdollisuutta tärkeänä tai erittäin tärkeänä perusteena lähtöpäätökselleen.
Maksullisissa tutkinto-ohjelmissa opiskeleville mahdollisuus opintolainaan oli erittäin tärkeä, ilmeisesti lukukausimaksujen kattamiseksi. Opinnoistaan maksoi 62 prosenttia vastaajista.
Tällä hetkellä ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelee noin 8 000 ihmistä, jotka saavat Kelan opintotukea.
STT–TAPIO PELLINEN
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.