Työoikeuden professorin Seppo Koskisen mukaan määräaikaisten työntekijöiden suoja on jo niin vahva, etteivät työnantajat voi siirtää heille työn epävarmuuteen liittyvää riskiä.

– Määräaikaisuudelle on peruste vain, jos työn tiedetään varmasti päättyvän. Jatkumisen epävarmuus ei riitä.

Koskisen mukaan työn jatkumisesta epävarman työnantajan on edullisinta tehdä työntekijälle toistaiseksi voimassa oleva sopimus, joka on irtisanottavissa maksimissaan kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

KKO otti kantaa tapaukseen, jossa kantaja oli työskennellyt vailla pätevyyttä sosiaalityöntekijänä 16 pätkän ajan.Oikeus ei pitänyt kyseistä määräaikaisuuksien ketjutusta laittomana, koska työntekijä oli epäpätevä.

Lain mukaan määräaikaisuuteen on aina oltava peruste, jota arvioitaessa käytetään kokonaisharkintaa. Koskisen mukaan KKO on tiukentanut harkintaa määräaikaisia puolustavaan suuntaan, mutta ennakkoratkaisujen vaikutus näkyy työelämässä viiveellä.

– Nämä menevät vielä käytännössä liian usein vanhalta pohjalta, Koskinen arvelee.

Myös STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto katsoo, että lakia rikotaan ja tapauksia pyörii siksi oikeudessa.

Määräaikaisten asema on Murron mukaan kuitenkin parantunut vähitellen käytännössä sen jälkeen, kun työsopimuslakia on muutettu ja KKO:n ratkaisuja annettu.

Perjantaista ennakkoratkaisua Murto pitää erittäin merkittävänä.

– Se vahvistaa työnantajan velvoitetta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti, Murto sanoo.