”Vaihtoehdoton sanelupolitiikka ei sovi Suomeen” – STTK: Tyydyttävä sopimus

Kuva: Jukka-Pekka Flander

STTK arvioi neuvottelutulosta kilpailukykysopimukseksi tyydyttäväksi. STTK:n hallitus päätti hyväksyä neuvottelutuloksen edellyttäen, että kaikki osapuolet hyväksyvät sen, kilpailukykysopimus korvaa maan hallituksen valmistelemat toimenpiteet kilpailukykypaketiksi ja että hallitus pidättäytyy valmistelemasta erillislakia paikallisen sopimisen edistämiseksi.

– Suomen kilpailukyky, suomalainen työ ja hyvinvointivaltion tulevaisuus ovat tärkeitä suomalaisille palkansaajille. Vastuu tulevaisuuden Suomesta jakautuisi kilpailukykysopimuksen myötä oikeudenmukaisemmin kuin mitä pakkolakien myötä tapahtuisi, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Palolan mielestä vaihtoehdoton sanelupolitiikka ei sovi Suomeen.

– Meillä on jatkossakin syytä vaalia kolmikantaista neuvottelukulttuuria, jossa ratkaisut haetaan neuvottelupöydässä eri osapuolten näkemyksiä kunnioittaen.

Nyt neuvoteltu ratkaisu muodostuu voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten jatkamisesta vuodella, kilpailukykyä vahvistavista toimenpiteistä sekä paikallista sopimista edistävistä toimista.

– Paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää, mutta edellyttää henkilöstön edustajien aseman parantamista. Viime kädessä paikallinen sopiminen edistyy – tai ei edisty – yhteisymmärryksen kautta. Sekä työnantajien että työntekijöiden on voitava luottaa siihen, että paikallinen sopiminen on oikeudenmukaista ja toimii molempiin suuntiin. Tässä tarvitaan työ- ja virkaehtosopimusten luomaa turvaa.

STTK pitää neuvottelutuloksessa myönteisenä sitä, työntekijöiden muutosturvaan ja työterveyshuoltoon saataisiin vaikeissa talouden oloissa parannuksia. Myös työeläkemaksun taso olisi sovittu vuoteen 2021 asti.

STTK on hieman huolissaan odotuksista, joita kuukausia kestäneen neuvottelurupeaman aikana ladattu.

– Yritysten kilpailukykyä ei paranneta vain palkkakustannuksia alentamalla ja palkansaajien etujen heikentämällä. Maan hallituksen on ripeästi tehtävä suomalaista yhteiskuntaa kehittäviä rakenneuudistuksia sekä kohdennettuja toimenpiteitä esimerkiksi työllisyyden ja tuottavuuden vahvistamiseksi. Nämä ovat avainasioita suomalaisen kilpailukyvyn ja kasvun näkökulmasta.

– Myös yrityksillä on näytön paikka: tarvitaan investointeja, uusia tuotteita, satsauksia osaamiseen ja tuotekehitykseen sekä rohkeutta hakeutua kansainvälisille markkinoille, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää.

Keskustelua aiheesta

Alkoholin vähittäismyynti väheni 2 % vuoden takaisesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Alkoholin vähittäismyynti väheni vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaksi prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Päivittäistavarakaupan etujärjestö. Määrä putosi sekä litroina että 100-prosenttisena alkoholina mitattuna.

Päivittäistavarakaupan mukaan asia selviää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tilastoista.

Päivittäistavarakauppa kiinnittää huomiota siihen, että alkoholijuomien myynti väheni, vaikka kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on tuonut päivittäistavarakaupoille noin 15 uutta myyntipäivää.

– Alkoholi kuuluu yhä useammin ruoan yhteyteen, ja määrän sijasta panostetaan laatuun, sanoo toimitusjohtaja Kari Luoto.

Päivittäistavarakauppa haluaa, että kaupoissa voitaisiin myydä entistä vahvempia alkoholijuomia.

Lääketieteelliset alat siirtyvät ensi vuonna yhteisvalintaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Lääketieteelliset alat siirtyvät yhteisvalintaan vuoden 2018 opiskelijavalinnassa, kertoo Oulun yliopisto. Yhteisvalintaa koordinoi Oulun yliopisto, jonka lisäksi yhteisvalinnassa ovat mukana Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto.

Ensi vuodesta lähtien hakija voi hakea korkeakoulujen yhteishaussa vain joko lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen hakukohteisiin.

Hakijalle annetaan yhteisvalinnassa vain yksi ensisijaisuuspiste ensimmäiseksi hakutoiveeksi asetettuun lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteeseen.

Tämän vuoden korkeakoulujen yhteishaussa lääketieteellisille aloille oli yhteensä 9435 hakijaa.

Ensi kevään aloituspaikkoja lääketieteen yhteisvalinnassa on yhteensä 735, hammaslääketieteessä 180 ja eläinlääketieteessä 68.

Parahdus Kittilästä: ”Nyt täällä tarvitaan apua”

Kuva: Lehtikuva

Kittilässä kunnanhallituksen päätöksenteko jumiutui jälleen tiistaina, kun kateissa oli hallituksen kokouksen koollekutsuja ja sitä myöten kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kokous lykkääntyy todennäköisesti viikolla. Se siirtää myös esityslistalla ollutta päätöstä ylimääräisestä kunnanvaltuuston kokouksesta, jossa voitaisiin käsitellä rikossyytteitä saaneiden Kittilän kuntapäättäjien asemaa.

– Kokouksen kulku oli sellainen, että yksi kunnanhallituksen jäsen kysyi, että kuka oli kutsunut kokouksen koolle. Ainoa paikalla ollut puheenjohtaja oli hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tuula Mertaniemi (oikeudenmukainen Kittilä), joka ilmoitti, että ei hän ainakaan, kertoi Kittilän kunnan vs. hallintojohtaja Sanna Ylinampa STT:lle.

Koollekutsujasta kysyi Kittilän kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Yrjötapio Kivisaari (kesk.).

– Kokousta ei ollut kutsuttu asiallisesti kokoon. Nyt olisi voitu lähteä kiirehtimään kunnan päätöksentekoa ja hoitamaan syytteessä olevien (kuntapäättäjien) asiat niin, että ne olisi saatu asianmukaisesti eteenpäin. Eihän tämä nyt voi näin jatkua, Kivisaari tuskaili.

Hän olisi jo valmis pyytämään ulkoistakin apua asioiden selvittämiseen.

– Asiat ovat niin sekaisin, että nyt täällä tarvitaan apua. Valtiovarainministeriön asettama selvitysmies tai -työryhmä olisi erittäin tervetullut ratkomaan tulehtunutta tilannetta.

Kaikkiaan 27:ää Kittilän kunnan entistä ja nykyistä kuntapäättäjää vastaan nostettiin viime perjantaina rikossyytteitä. Valtiovarainministeriö vaati tuolloin, että päättäjien asema tulisi viedä kiireellisesti kunnanvaltuuston käsittelyyn.

Ylinamman mukaan tiistain asialista siirtyy sellaisenaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi ensi viikon tiistaiksi. Hänen mukaansa silloin on vielä mahdollista tehdä päätös, että valtuusto pitäisi ylimääräisen kokouksen 31. lokakuuta.

Mutta kuka hallituksen kutsuu koolle?

– Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk.) on tulossa ensi viikon kokoukseen ja hän toimii koollekutsujana, Ylinampa vakuuttaa.

STT–MINNA NYRHINEN-BLAZQUEZ, MATIAS ÅBERG, OLLI-PEKKA PAAJANEN

AVAINSANAT

Presidentti Halosesta vuoden YK:n ystävä: ”Yhdessä voimme saavuttaa kestävän kehityksen”

Kuva: Jari Soini

Presidentti Tarja Halonen on valittu vuoden YK:n ystäväksi. Kunniamaininta annetaan nyt ensimmäisen kerran Suomessa.

Se myönnetään henkilölle, joka on omalla toiminnallaan edistänyt merkittävästi YK:n tunnettuutta Suomessa, Suomen aktiivista roolia YK:ssa tai toiminut YK:n roolin vahvistamiseksi kansainvälisesti.

Verkosto perustelee valintaansa sillä, että Halonen on koko uransa ajan ollut aktiivinen vaikuttaja YK:ssa. Hänen työuraansa ja kiinnostustaan kansainväliseen toimintaan on aina leimannut pyrkimys tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja heikoimpien suojeluun.

Halonen toimii tälläkin hetkellä useissa kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa YK:n pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäsenenä sekä Every Woman Every Child -aloitteen ohjausryhmässä puheenjohtajiston jäsenenä.

YK tarvitsee ja ansaitsee ystäviä.

– YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, koska ihmiskunta on valtavien haasteiden edessä: ilmastonmuutosta pitää hillitä, köyhyys pitää poistaa, meidän tulee lisätä tasa-arvoa ja vähentää eriarvoisuutta, Halonen korostaa.

Hän muistuttaa, että näitä asioita ei voi yksi ihminen tehdä, ei edes yksi kansakunta.

– Vaan me kaikki yhdessä. Yhdessä me voimme saavuttaa kestävän kehityksen.

Presidentti Halonen vastaanottaa kunniamaininnan YK:n päivänä 24 marraskuuta Helsingissä tilaisuudessa, jossa perustetaan myös YK:n ystävät -verkosto.

Verkoston tavoitteena on vahvistaa suomalaisten YK-osaamista ja tehdä tunnetuksi Suomen YK-politiikkaa.

– YK tarvitsee ja ansaitsee ystäviä. Olen iloinen saadessani olla mukana tässä työssä, verkoston johtoryhmän jäsen, professori Helena Ranta toteaa.

Johtotiimiin kuuluvat Rannan lisäksi muun muassa professori Jaakko Hämeen-Anttila, Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman, OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semi, toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen sekä ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja ja kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.).

Valtakunnansyyttäjä myöntää virkavelvollisuuden rikkomisen – muttei tahallisena

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen myöntää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen vuosina 2012–2015. Häntä syytetään korkeimmassa oikeudessa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, minkä Nissinen kiistää.

Syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri vaatii Nissiselle vähintään 60 päiväsakkoa virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käsittely alkoi korkeimmassa oikeudessa.

Maan ylimmän syyttäjäviranomaisen epäillään olleen esteellinen, kun hän osallistui syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin.

Virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetyn Nissisen veli oli hallituksen puheenjohtajana yhtiössä, jolta hankittiin johtamiskoulutusta syyttäjille.

Laki määrää, että syyte valtakunnansyyttäjää vastaan käsitellään korkeimmassa oikeudessa ensimmäisenä asteena.