ehdokasmainos

“Vaihtoehdoton sanelupolitiikka ei sovi Suomeen” – STTK: Tyydyttävä sopimus

Kuva: Jukka-Pekka Flander

STTK arvioi neuvottelutulosta kilpailukykysopimukseksi tyydyttäväksi. STTK:n hallitus päätti hyväksyä neuvottelutuloksen edellyttäen, että kaikki osapuolet hyväksyvät sen, kilpailukykysopimus korvaa maan hallituksen valmistelemat toimenpiteet kilpailukykypaketiksi ja että hallitus pidättäytyy valmistelemasta erillislakia paikallisen sopimisen edistämiseksi.

– Suomen kilpailukyky, suomalainen työ ja hyvinvointivaltion tulevaisuus ovat tärkeitä suomalaisille palkansaajille. Vastuu tulevaisuuden Suomesta jakautuisi kilpailukykysopimuksen myötä oikeudenmukaisemmin kuin mitä pakkolakien myötä tapahtuisi, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Palolan mielestä vaihtoehdoton sanelupolitiikka ei sovi Suomeen.

– Meillä on jatkossakin syytä vaalia kolmikantaista neuvottelukulttuuria, jossa ratkaisut haetaan neuvottelupöydässä eri osapuolten näkemyksiä kunnioittaen.

Nyt neuvoteltu ratkaisu muodostuu voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten jatkamisesta vuodella, kilpailukykyä vahvistavista toimenpiteistä sekä paikallista sopimista edistävistä toimista.

– Paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää, mutta edellyttää henkilöstön edustajien aseman parantamista. Viime kädessä paikallinen sopiminen edistyy – tai ei edisty – yhteisymmärryksen kautta. Sekä työnantajien että työntekijöiden on voitava luottaa siihen, että paikallinen sopiminen on oikeudenmukaista ja toimii molempiin suuntiin. Tässä tarvitaan työ- ja virkaehtosopimusten luomaa turvaa.

STTK pitää neuvottelutuloksessa myönteisenä sitä, työntekijöiden muutosturvaan ja työterveyshuoltoon saataisiin vaikeissa talouden oloissa parannuksia. Myös työeläkemaksun taso olisi sovittu vuoteen 2021 asti.

STTK on hieman huolissaan odotuksista, joita kuukausia kestäneen neuvottelurupeaman aikana ladattu.

– Yritysten kilpailukykyä ei paranneta vain palkkakustannuksia alentamalla ja palkansaajien etujen heikentämällä. Maan hallituksen on ripeästi tehtävä suomalaista yhteiskuntaa kehittäviä rakenneuudistuksia sekä kohdennettuja toimenpiteitä esimerkiksi työllisyyden ja tuottavuuden vahvistamiseksi. Nämä ovat avainasioita suomalaisen kilpailukyvyn ja kasvun näkökulmasta.

– Myös yrityksillä on näytön paikka: tarvitaan investointeja, uusia tuotteita, satsauksia osaamiseen ja tuotekehitykseen sekä rohkeutta hakeutua kansainvälisille markkinoille, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

D-Studio: Mikä on tärkeintä, mitä voimme oppia Leniniltä, museonjohtaja Kalle Kallio?

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio kertoo D-Studion haastattelussa, mitä nykypäivän ihmiset voivat oppia Vladimir Iljitš Leninistä ja toiminnastaan.

Pyhittääkö tarkoitus keinot?

Tampereen Lenin-museo avattiin sodan jälkeen tammikuussa 1946 Leninin kuoleman muistopäivänä. Se oli ensimmäinen lajissaan entisen Neuvostoliiton ulkopuolella. Muista Lenin-museoista poiketen se ei ollut kommunistisen puolueen laitos. Museo on nykyisin Tampereella toimivan Työväenmuseo Werstaan hoidossa.

Lue Kalle Kallion haastattelu torstain 29. syyskuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

MV-lehden Janitskinia vaaditaan vangittavaksi – epäillään seitsemästä rikoksesta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

MV-lehden päätoimittajaksi itseään kutsuvaa Ilja Janitskinia vaaditaan poissaolevana vangittavaksi Helsingin käräjäoikeudessa.

Häntä epäillään muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, törkeästä kunnianloukkauksesta sekä rahankeräysrikoksista.

Janitskinin vangitsemista käsitellään oikeudessa perjantaina.

Peltomäki syytteestään: “Tämä on ihan älytöntä – miljoona on jo palanut”

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen
LKS 20160927 Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 27. syyskuuta 2016. Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta rahallisia etuja ja rahaa. Helsingin käräjäoikeus aloitti tiistaina pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina 27. syyskuuta 2016. Syyttäjän mukaan Peltomäki sai arkkitehtitoimisto Forma-Futuran omistajalta rahallisia etuja ja rahaa. Helsingin käräjäoikeus aloitti tiistaina pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa. 

Vantaan entinen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (sd.) asteli lahjusoikeudenkäyntiinsä Helsingin käräjäoikeuteen rauhallisena. Hän totesi vastassa olleelle mediaväelle, että “tämä on ihan älytön juttu” ja toisti vielä, että kiistää kaikki syytteet. Hän harmitteli oikeudenkäynnin kestoa.

– Viisi vuotta on pitkä aika. En ole voinut tehdä töitä tällaisessa rummutuksessa. Ja ansionmenetykset nousevat noin miljoonaan euroon suhteessa siihen että olisin toiminut kaupunginjohtajana koko ajan, eläkkeellä oleva Peltomäki laskee.

Syytetään törkeästä lahjuksen ottamisesta

Jukka Peltomäkeä syytetään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjän mukaan hän ja hänen lähipiirinsä ovat saaneet arkkitehtitoimistoForma-Futuran omistajalta Leila Tuomiselta yli 200 000 euron arvosta lahjoja ja etuuksia, jotka ovat vähintäänkin olleet omiaan vaikuttamaan Peltomäen toimintaan. Tuominen toimi samaan aikaan suunnittelijana tai konsulttina useissa kaavamuutosasioissa, joiden käsittelyyn Peltomäki virkatehtävissään osallistui.

Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2006–2011. Peltomäki toimi tuolloin Vantaan apulaiskaupunginjohtajana ja kaupunginjohtajana.

– Peltomäen olisi pitänyt jäävätä itsensä. Peltomäellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa työyhteisössään hankkeisiin, joissa Forma Futura on ollut mukana, syyttäjä Tuire Tamminiemi kertoi.

Puolustus vetoaa läheisiin ihmissuhteisiin

Peltomäen ja Tuomisen puolustusten mukaan kysymys on edelleen siitä, että Tuomisen maksamat lainat, ulkomaanmatkat ja muut väitetyt edut liittyvät läheiseen ihmissuhteeseen. Peltomäki on puolustuksen mukaan saanut muun muassa lainoja ja vuokrannut asuntoa Tuomiselta ennen ja jälkeen virkasuhteensa, eivätkä ne ole mitenkään liittyneet Peltomäen tehtäviin Vantaan kaupungilla. Puolustuksen mukaan kyse ei edes ole eduista, eikä Tuomisella ole ollut motiivia vaikuttaa Peltomäkeen.

– Kovasti kaukonäköinen olisi pitänyt olla, jos Tuominen olisi 12 vuotta ennen Peltomäen virkasuhteen alkua ennustanut, että tämä aloittaa kaupungilla virkasuhteessa, Tuomisen asianajaja Matti Manner sanoi.

– Tässä on kysymys siitä, että Tuominen on hyvin menestynyt henkilö, jolla on ollut mahdollista avustaa hänelle läheisiä henkilöitä, Manner sanoi.

Peltomäki tai Tuominen eivät halunneet vielä kommentoida asiaa tarkemmin. Molemmat aikovat hakea valtiolta hyvitystä oikeudenkäynnin kestosta. Syyttäjä ei halunnut vielä kommentoida tarkemmin rangaistusvaatimusta.
Olli-Pekka Paajanen

 

 

Perussuomalaisille taas jobinpostia: Hakkaraisen kirjoittelu syyteharkintaan

Kuva: Lehtikuva
Teuvo Hakkarainen.

Sisä-Suomen poliisilaitos on saanut valmiiksi esitutkinnan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) Facebook-kirjoituksesta.

Asia siirtyy syyteharkintaan valtakunnansyyttäjävirastoon. Rikosnimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Esitutkinta liittyy Hakkaraisen heinäkuiseen Facebook-kirjoitukseen, jossa tämän epäillään lietsoneen vihapuheita muslimeja ja maahanmuuttajia kohtaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vantaan ex-kaupunginjohtajan lahjussyytteet käräjillä

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
LKS 20160927 - LKS 20110726 - Vantaan virkaa tekevä kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Vantaan kaupunginhallituksen kokouksessa Vantaalla 5. heinäkuuta 2011. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Vantaan ex-kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen (sd.) oikeudenkäynti alkaa tänään.

Helsingin käräjäoikeus aloittaa tänään pääkäsittelyn Vantaan entisen kaupunginjohtajan lahjusjutussa.

Jukka Peltomäkeä (sd.) syytetään yli 200 000 euron arvoisten lahjojen ja etuuksien vastaanottamisesta. Hän kiistää syyllistyneensä lahjusten ottoon.
Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2006–2011. Peltomäki toimi tuolloin apulaiskaupunginjohtajana ja kaupunginjohtajana.

Syyttäjän mukaan Peltomäki ja tämän lähipiiri saivat arkkitehtitoimisto Forma-Futuranomistajalta Leila Tuomiselta erilaisia etuja ja rahaa. Tuominen toimi samaan aikaan suunnittelijana tai konsulttina useissa kaavamuutosasioissa, joiden käsittelyyn Peltomäki virkatehtävissään osallistui.

Yksi mittavimmista eduista oli Vantaalla sijaitseva 140 neliön asunto. Syytteen mukaan Forma-Futura vuokrasi asunnon Peltomäelle huomattavasti alle markkinavuokrien.

Syyttäjä vaatii Tuomiselle seitsemän vuoden liiketoimintakieltoa ja Forma-Futuralle 250 000 euron yhteisösakkoa.

Jutun kahdessa muussa haarassa Peltomäkeä syytetään muun muassa törkeästä lahjuksen antamisesta. Myös nämä syytteet Peltomäki on kiistänyt.