Orpon mukaan ennen kuin vaihtoehdoista keskustellaan, pitäisi olla tosiasioihin perustuva tilannekuva Suomen taloudesta. Hän totesi ongelmien olevan syviä ja rakenteellisia sekä vetosi hallituksen saaneen aikaan heiveröisen käänteen taloudessa.

Orpon mukaan puolueilla vallitsee finanssipolitikkan suuresta linjasta melko suuri yksimielisyys. Hän lisäsi vain vasemmistoliiton esittävän velkaantumisen lisäämistä, mitä hän pitää vastuuttomana.

Orpo lausui useiden puolueitten asettavan epärealistisia tavoitteita muun muassa terveysperusteiselle verolle ja harmaan talouden torjunnasta saataville tuotoille. Esimerkiksi SDP:n vaihtoehtobudjetin 20 miljoonan satsauksen ja siitä tulevan 200 miljoonan euron verohyödyn harmaan talouden torjunnasta Orpo leimasi epärealistiseksi.

– Eikä sitä kukaan kiistänyt. Kysymys on nyt siitä, että me olemme tehneet ohjelman tälle kaudelle – 20 miljoonaa panostuksia, joka ilman muuta onnistuessaan tuottaa valtiolle merkittäviä tuloksia esimerkiksi siinä, että tämä veronumero tulee muillekin aloille kuin rakennusaloille, Ihalainen puolusti SDP:n ehdotusta.

SDP:n vaihtoehtobudjettiin kuuluvassa kumppanuusohjelmassa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra johtaisi hyvinvointi- ja elinkeino-ohjelmia. Ne käynnistettäisiin tulouttamalla Sitran taseesta kertaluontoisesti puolet eli 355 miljoonaa euroa. Suomen Pankin tuloksesta valtio voisi tulouttaa 60 miljoonaa euroa enemmän.

Orpo näki SDP:n ryöstävän Sitralta ja ilmoitti, ettei pidä toimintaa isänmaallisena. Hän myös painotti Suomen Pankin itsenäisyyttä. Kansanedustaja Timo Kalli (kesk.) puolestaan totesi, että Sitrasta ei voida tulouttaa rahaa ellei siitä säädetä lakia.

Esimerkiksi vihreiden vaihtoehtobudjettia valtiovarainministeri kutsui pöyristyttäväksi liioitteluksi ja kaunopuheiseksi pohdiskeluksi, joka kiristäisi verotusta olan takaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi opposition vaihtoehdobudjettien sisältävän hyviä ja realistisiakin näkemyksiä, mutta myös paljon kantoja, joista hän on eri mieltä. SDP:n Sitralta ottamisen hän leimasi ”virtuaalirahaksi”.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi heti ministerien perään, että tarvitaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat talouskasvuun.

– SDP:n vaihtoehdossa 95 % sekä palkansaajista että eläkeläisistä hyötyy tästä veroratkaisusta, ei pieni eliitti, Rinne paalutti.

Hän kertasi, miten hallituksen budjettiesityksestä hyötyvät rikkaat sekä suhteellisesti että euromääräisesti enemmän kuin pieni- ja keskituloiset.

– Tämä on oleellinen ero verrattuna hallituksen ja sosialidemokrattien politiikkaan verotuksessa.

– Yrittäjävähennys kohdistuu isoimmat tulot omaaviin henkilöyrittäjiin. Kaksi ylintä desiiliä vie reilusti yli puolet yrittäjähennykseen käytettävästä rahasta. Se on asia, jota sosialidemokraatit eivät voi hyväksyä. Tässä tilanteessa ei ole järkevää keventää suurituloisten rikkaiten verotusta, kun me tarvitsemme ne elementit pienituloisten ja köyhien ihmisten auttamiseen palveluitten ja tulonsiirtojen puolella, Rinne jatkoi.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö moitti Orpon toimintaa todeten tämän asemoivan kokoomuksen bisneslobbareiden etupuolueeksi. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi, että on korkea aika esittää kysymys, kuinka tehokas menoleikkausten linja on ollut velkaantumisen näkökulmasta. Politiikka ei ole Anderssonin mukaan tuonut tuloksia.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho leimasi SDP:n vaihtoehtobudjetin yhdistelmäksi asiantuntemattomuutta ja epäasiallisuutta. Esimerkiksi EMU-puskurien käyttöönotosta Terho puhui virtuaalirahana.

Erityishuomion häneltä sai kuitenkin SDP:n vaihtoehdobudjetin väliotsikko ”kolme iloista rosvoa”.

– Yksi kysymys on ylitse muiden, Terho pauhasi.

Viittaus on hänen mukaansa siinä määrin epämääräinen, että toimittaja oli kysynyt puheenjohtaja Rinteeltä eilen Iltalehdessä täsmennystä, viitataanko kolmella iloisella rosvolla kolmeen hallituspuolueen puheenjohtajaan vai kolmeen hallituksen esittämään verovähennykseen.

Terho kertasi Rinteen vastanneen ”sekä että” ja ”eikä pelkästään puheenjohtajiin vaan puolueisiin”.

– Te olette kutsuneet näitä kolmea herraa tässä, Suomen johtavia ministerejä roistoiksi ja te olette kutsunut meidän puoluettamme rosvopuolueeksi nimenomaan tässä samaisessa haastattelussa. En pyydä enkä vaadi mitään, mutta odotan mielenkiinnolla, onko teillä itsellänne tarvetta palata näihin lausuntoihin, Terho sanoi.

Kolmella ministeriherralla Terho viittasi Sipilään, Orpoon ja Timo Soiniin (ps.).

– Kysyn vaan, että kun lapsiperheet olivat menettää päivähoitomaksujen korotuksen kautta, se oli siis yritys ryöstää lapsiperheiltä, Antti Rinne vastasi Terholle.

Rinne painotti myös esimerkiksi työttömän menettävän 100 päivää työttömyysturvaa ensi vuoden vaihteessa ja eläkeläisten menettävän lääkkeiden omavastuusta hallituksen toiminnan takia. Lisäksi koulututuksesta, osaamisesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä leikataan isoja summia tämän vaalikauden aikana.

– Kysyn vaan, eivätkö nämä täytä jonkinnäköisiä tunnusmerkistöjä! Rinne viittasi rosvo-sanan käyttöön.

Kansanedustaja Sanna Marin (sd.) painotti tarvittavan ratkaisuja, jotka pitävät kaikki osallisina yhteiskunnasta.

– Toisin kuin hallitus, SDP ei halua syventää kuilua hyvä- ja huono-osaisten välillä vaan kaventaa sitä. Tämä on vastuullista politiikkaa epävarmassa ajassa, Marin totesi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan iso kuva on se, että Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja.

– Jotta niitä voi syntyä, pitää olla asiakkaita, jotka ostavat tuotteita. Sen takia me olemme tehneet vaihtoehdon, jossa verrattuna hallituksen maalliin 95 % suomalaisista palkansaajista ja eläkkeensaajista saa enemmän rahaa käteen palkastaan ja eläkkeestään. Kelpaako teille, että suomalaiset saavat enemmän rahaa? Lindtman kyseli hallituksen suuntaan.

Petteri Orpo moitiskeli SDP:n budjettiesityksen tulopuolta vailla pohjaa olevaksi. Hän totesi hallituksen budjettiesityksen tuntuvan aina vain paremmalta opposition esityksiä kuunnellessa. Juha Sipilä puolestaan määritteli populismiksi sen, että yrittäjävähennys suosisi suurituloisia.

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero totesi pitävänsä salissa käytävää velkakeskustelua mielenkiintoisena, koska hallitus on toistanut, että lisävelkaantumisesta pitää luopua, mitä se ei kuitenkaan tee. Sen sijaan leikataan esimerkiksi työttömyysturvasta, eläkkeistä, koulutuksesta ja vanhuspalveluista.

Paateron mukaan oikeudenmukaisuus ei välity ihmisille, jotka olisivat jonkin verran varmaan olleet valmiita sietämään, jos velkaantuminen olisi loppunut.

Vihreiden kansanedsutaja Outi Alanko-Kahiluoto kertasi Juha Sipilälle eduskunnan tietopalvelun laskeneen, että hallitus leikkaa kaikkein eniten kaikkein köyhimpien ostovoimaa, kun taas suurituloisten ostovoima kasvaa eniten.

– Hallitus alentaa sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti kaikkien suurituloisimpien verotusta. Nämä eivät ole populistisia laskelmia, nämä ovat eduskunnan tietopalvelun laskelmia, Paavo Arhinmäki (vas.) jatkoi.

Hallitukseen alkiolaista perinnettä haikailleen SDP:n varapuheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän mukaan köyhiltä leikkaaminen ei ole järkevää, sillä heidän rahansa menisivät suoraan kulutukseen.

– Mitä tulee Sitran taseeseen, on kyllä liikuttavaa, että ensin hallitus puristaa eläkeensaajat, lapsiperheet ja opiskelijat kuiviin. Soinin johdolla kohdistaa leikkaukset. Ja nyt ainoa, josta he ovat huolissaan, on Sitra, jonne jäisi vielä 350 miljoonaa euroa. Nyt pitäisi saada taseet käyttöön, Antti Lindtman kyseli.

Hallitukselta penättiin myös poliisien määrärahojen turvaamista.

– Nämä nämä kolme rosvoa, joiksi meidät on leimattu, ovat päättäneet antaa poliiseille lisää rahaa. Tämähän on aivan erinomaista, rosvoilta poliiseille eikä poliiseilta rosvoille, Timo Soini herkutteli.

Soini kysyi myös, miksi yrittäjävähennyksen poistoa vihataan. Hän syytti SDP:tä ja vasemmistoliittoa yhteisöveron alennuksesta niiden ollessa hallituksessa.

– Nyt jos pienyrittäjä hieroja saa pienen vähennyksen, niin sen kimpussa te olette.

Vihreitten budjetin Soini sanoi vievän käpytikkojen aikaan.

– Ja vielä ihan lopuksi edustaja Marinille tiedoksi, meillä täytyy olla hyvät suhteet Yhdysvaltoihin, riippumatta  siitä, mikä siellä on vaalitulos. Tämä hallitus ei nakkele vaan kunnioittaa kansan päätöstä ja se on muuten Suomen etu, ulkoministeri sanoi äänikin jo hieman väristen.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) hämmästeli Soinille, miksei se, että 95 prosenttia palkansaajista ja eläkeläisistä voisi hyötyä, kelpaa.

– Teemme oikeudenmukaisimpaa veropolitiikkaa. En ymmärrä tätä logiikkaa, miksi tämä ei kelpaa varapääministeri Soini. Miksi se ei käy?

SDP:n Anneli Kiljunen ja perussuomalaisten Arja Juvonen saivat aikaan kunnon debatin hoitajamitoituksesta ja siitä, mitä asiasta oli päätetty.

– Riippumatta siitä, mitä viime kaudella päätettiin, tämän hallituksen esitys heikentää tilannetta dramaattisesti. 14 asukkaan hoitoyhteisössä on jatkossa aamu- tai iltavuorossa vain yksi hoitaja. Kyllä jokainen ymmärtää, että ei voida enää puhua laadukkaasta hoivasta. Toivon, että edustaja Juvonen saa käännytettyä ministerien päät, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) puuttui kiistaan.

Jukka Gustafsson (sd.) muotoili hänkin demarien vaihtoehtobudjetin ehdottomaksi helmeksi sen, että 95 prosenttia palkansaajista ja eläkeläisistä saa käteen rahaa enemmän kuin nyt.

– Se on tärkeä nimittäin sen takia ministeri Soini, että sosialidemokraatit on edelleen työväenpuolue, voimakas työväenpuolue, myöskin palkansaajien liike. Sen takia voimme jäättää rikkaat vähän vähemmälle tässä tilanteessa, hän sanoi.

Sitä Gustafsson ei sanonut, mutta hänen argumentointinsa taustalla saattoi olla sekin, että ajatuspaja E2:n mukaan perussuomalaisten äänestäjäkunta on siirtynyt oikealle.

– Nyt on siis tehtävä se valinta, ovatko voittajia 95 % palkansaajista ja 95 % eläkeläisistä vai viiden prosentin eliitti. Teidän vaihtoehtonne tiedetään, perussuomalaiset puhuvat täällä lämpimästi apteekkareista. Meidän vaihtoehtomme on toinen, SDP:n Timo Harakka jatkoi.