Korkeimman hallinto-oikeuden määrättyä listat julkistettavaksi, eduskunta ryhtyi tuhoamaan jokaisen päivän päätteeksi listat kansanedustajia tapaamaan tulleista vieraista. Tietoja ei tällä hetkellä julkisuuteen heru.

Jungner näkee asiassa kolme ongelmaa ja kolme ratkaisua.

Ensimmäinen ongelma on se, että eduskunta näytti kaapin paikkan tuomioistuinlaitokselle.

Toisekseen eduskunnan tapa toimia lisää entisestään salaliittoteorioita lobbauksen ympärillä.

– Kolmanneksi suhde toimittajiin vaikuttaa jo kiusanteolta.

Jungner ymmärtää myös eduskuntaa. Vastakkain ovat avoimuus ja yksityisyys.

– On tärkeää että julkinen päätöksenteko on avointa ja sidokset näkyvillä. Toisaalta on myös tärkeää että kansalaisella on mahdollisuus tavata kansanedustajaa arkaluontoisessa asiassa ilman, että siitä seuraa ongelmia esimerkiksi työpaikalla. Yksityisyys otti nyt tyrmäysvoiton. Fiksumpaa olisi sovittaa nämä oikeudet tasapainoisemmin.

Ongelmien jälkeen Jungner listaa kolme ratkaisua, niissä avoimuus ja yksityisyys voidaan hänen mukaansa sovittaa toisiinsa nykyistä tasapainoisemmin.

– Esimerkiksi niin, että luotaisiin lobbarirekisteri ammattimaisesti kansanedustajia lobbaaville. Nämä tapaamiset kirjattaisiin ja ne olisivat julkisia, pysyviä ja sähköisesti helposti jaettavia. Yksityisen kansalaisen tapaamiset voitaisiin sitten tuhota päivittäin.

– Toinen vaihtoehto on rajata julkisuus niihin, jotka eduskunnassa todella päättävät asioista. Siis valiokuntien ja ryhmien puheenjohtajistoon. Rivikansanedustajan vaikutusvalta on sen verran pieni, että siinä ei suurta vahinkoa avoimuudelle synny, jos heidän tapaamisiaan ei julkisuuteen kerätä.

– Kolmas vaihtoehto olisi lisätä sisäänkirjautumisen kaavakkeeseen rastiruutu saatetekstillä “En halua että tapaamiseni rekisteröidään”. Noin toimien päästäisiin ehkä kaikkein helpoimmin yhdistämään avoimuus ja yksityisyys.

Eduskunnan kansliatoimikunta käsittelee STT:n mukaan jo huomenna vierailijalistojen kohtaloa.