Vasemmistoliiton ja vihreiden kanta asiaan on selvä: ne kertovat vastustavansa Lapin liiton hakemaa poikkeamaa luonnontilaisen aapasuon Natura 2000 -suojelusta.

Kaivosyhtiö AA Sakatti Miningin ei ole katsottu selvityksissä perustelleen tarpeeksi esimerkiksi sitä, miten se korvaisi suojelluille luontotyypeille aiheutuvia heikennyksiä.

Lapin liitto on perustellut valtioneuvostolta hakemaansa Natura-poikkeamaa erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavalla syyllä.

Sakatin esiintymä on hakemuksen mukaan yksi Euroopan merkittävimmistä tunnetuista hyödyntämättömistä nikkeli-kupariesiintymistä.

Lapin liitolla on tammikuun loppuun asti aikaa täydentää korvaavien toimenpiteiden suunnitelma, minkä jälkeen eri tahot arvioivat hakemuksen uudelleen.

On epätodennäköistä, että päätös mahdollisesta Natura-poikkeamasta ehtisi valtioneuvoston pöydälle ennen huhtikuun vaaleja.

MIELIPIDEKYSELYJÄ johtavan SDP:n kanta asiaan on vielä auki. Puolueen puolesta asiaan vastasi kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma.

Hänen mukaansa SDP ei ennakoi kantaansa poikkeuslupaan, koska vielä ei ole täsmällistä tietoa, missä määrin kaivos olisi erittäin tärkeän yleisen edun mukainen ja paljonko haittoja voidaan torjua.

Heinäluoman mukaan asia sisältää merkittäviä ja keskenään punnittavia näkökulmia.

- SDP:lle on tärkeää luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Viiankiaapa on luonnonarvoiltaan poikkeuksellisen merkittävä Natura 2000 -alue, jonka suojeluperusteisiin ja alueen vesitalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin on oltava perusteellista.

Puolueen mukaan Suomen tulee pitää kiinni kansallisista ja kansainvälisistä luontositoumuksistaan.

Samalla Heinäluoma sanoo SDP:n tunnistavan kriittisten raaka-aineiden kasvavan merkityksen Euroopan turvallisuudelle, kilpailukyvylle ja vihreälle siirtymälle.

- Euroopan omavaraisuuden vahvistaminen strategisissa raaka-aineissa on tärkeä tavoite, ja Suomessa tulee olla mahdollisuus harjoittaa vastuullista ja ympäristön kannalta kestävää kaivostoimintaa, Heinäluoma sanoo.

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Minja Koskela kertoo puolueensa äänestävän Natura-poikkeusta vastaan, mikäli on siitä päättämässä.

Koskela huomauttaa, että Viiankiaapa on kaksinkertaisesti suojeltu: alue kuuluu Natura-verkoston lisäksi Suomen kansalliseen soidensuojeluohjelmaan.

- Jos edes kaksoissuojelu ei riitä pysäyttämään kaivosta, mitä suojelu silloin enää edes tarkoittaa? Kaivoksella ei ole mitään asiaa Viiankiaavan kaltaiselle, luontoarvoiltaan korvaamattomalle alueelle, Koskela sanoo.

JOS VALTIONEUVOSTO tekisi myönteisen päätöksen Natura-poikkeuksesta, se käynnistäisi myös hallituksen esityksen valmistelun soidensuojelulakiin tehtävästä muutoksesta, jolla sallittaisiin kaivosten rakentaminen soidensuojelualueen alle.

Vihreiden varapuheenjohtaja Jenni Pitko sanoo puolueensa vastustavan näitä molempia.

Lisäksi vihreät kieltäisi malminetsinnänkin luonnonsuojelualueilla kokonaan.

- Viiankiaapa näyttää, mihin nykyinen sääntely voi pahimmillaan johtaa. Kun suojelualueella saa etsiä malmia, löydöstä seuraa painetta purkaa suojelu. Suojelualueet on perustettu luontoa varten, ei kaivosyhtiöiden koeporauksia varten.

Pitkon mukaan Viiankiaavan suojelun purkaminen olisi merkittävä ennakkotapaus koko luonnonsuojelujärjestelmän kannalta.

- Suojelu, josta voidaan poiketa aina, kun maan alta löytyy tarpeeksi arvokas esiintymä, ei ole suojelua. Jos Viiankiaapa avataan kaivokselle, mikään suojelualue ei ole enää turvassa. Suomen luonto ei ole tällä tavalla kaupan.

MONET SUURPUOLUEET huomauttavat SDP:n tavoin, että asian virkavalmistelu on vielä kesken.

Perussuomalaiset kertoo ratkaisevansa kantansa kolmella perusteella, kun täydennetty hakemus ja uudet lausunnot ovat valmiit.

- Ensinnäkin hyödyn on jäätävä Suomeen ja Lappiin verotuloina, työpaikkoina ja mineraalien jalostuksena, ei vain kansainvälisen kaivosyhtiön omistajille, perussuomalaiset sanoo vastauksessaan.

Lisäksi kaivosyhtiön on puolueen mukaan osoitettava uskottavasti, ettei suon vesitalous vaarannu ja että mahdollisia haittoja korvataan.

Perussuomalaiset vaatii myös, että hankkeella on oltava todellista merkitystä Suomen ja Euroopan huoltovarmuudelle.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala vastaa, että asiaan muodostetaan kanta virkavalmistelun jälkeen.

Heinäkuussa Multala sanoi STT:n haastattelussa, että ensin on selvitettävä kolme asiaa: onko hankkeelle erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava tarve, onko se mahdollista toteuttaa muulla tavalla ja miten sen luonnolle aiheuttama haitta voitaisiin kompensoida.

KANNANMUODOSTUS on kesken myös keskustalla, kristillisdemokraateilla ja RKP:lla.

Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo vastaa, että ympäristöasiat ovat erittäin tärkeitä, mutta kaikessa päätöksenteossa pitää ottaa huomioon myös taloudellinen näkökulma.

- Kysymys kuuluu, voiko suojelualueen korvata uudella, jos on perusteltua perustaa kaivos suojellulle alueelle? Käsittääkseni suojeltavia soita Suomessa riittää enemmän kuin mahdollisia kaivoksia ja niiden kriittisiä mineraaleja, Harkimo sanoo.

Hän pitää Viiankiaapaa ennakkotapauksena, koska se on kaksinkertaisesti suojeltu.

Puolueet vastasivat STT:n kyselyyn sähköpostitse.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki