Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Väitös: Näin perhetausta vaikuttaa lasten tulevaisuuteen

Helsingin yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien sosioekonominen asema periytyy vahvasti erityisesti yhteiskunnan ääripäissä eli kaikista pieni- ja suurituloisimmilla.

Outi Sirniön perjantaina tarkastettavasta väitöstyöstä selviää, että perhetaustalla on vaikutusta siihen, minkälaisia mahdollisuuksia lapsilla on saatavilla.

Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.

— Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, Sirniö kertoo.

Erot näkyvät tutkimuksen mukaan myös siinä, että saman koulutustason saaneista lapsista hyvätuloisten perheiden lapset saavuttavat paremman tulotason kuin pienituloisesta perheestä tulevat.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että 1990-luvulta lähtien sosioekonomisen aseman periytyminen on miehillä pysynyt samana, kun taas naisilla se on hieman kasvanut.

Pienituloisuuden periytyminen on tyypillistä etenkin naisilla ja suurituloisuuden periytyminen miehillä. Eroavuutta naisten ja miesten välillä selittävät todennäköisimmin rakenteelliset syyt, kuten työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus, sillä naisten tyypilliset työt ovat pienituloisempia ja myös tulokehitys on hitaampaa kuin miesten.

Sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin pienemmät, kun tarkastellaan omien tulojen sijaan kotitalouden tulotasoa.

— Perheellistyminen tasaa eroja elinoloissa, vaikka työmarkkina-asemat olisivatkin varsin erilaiset miesten ja naisten välillä, Sirniö selventää.

Pienituloisiksi laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Lapsuudenperheiden tuloja tarkasteltiin, kun tutkittavat olivat kouluikäisiä. Aineistona käytettiin rekisteripohjaista aineistoa, joka sisältää tiedot kaikista valtionveronalaisista tuloista vuosilta 1970-2012.

Sirniö väittelee perjantaina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta “Constrained life chances: Intergenerational transmission of income in Finland”.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE