– Maanantaina julkaistava, kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti, tulee olemaan tutkijoiden vakava hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, Marin aloitti.

Hän huomautti, että Pariisin ilmastosopimuksessa sovittu 1,5 asteen ilmaston lämpenemisen raja on nykyisillä toimilla ylittymässä jo vuonna 2040. Suomen ilmastopaneelikin on muistuttanut, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava.

– Päästötavoitteita on korjattava ja leikattava entistä nopeammalla aikataululla, Marin vaati.

Tiilikainen totesikin lopuksi, että ilmastopolitiikassa riittää tehtävää jatkossa myös tulevillekin hallituksille.

– Voisiko työsuhdeautot saada sähköistettyä, onko tähän hallituksella aikomusta, Myller kysyi.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoi ministeriön työryhmästä, joka tutkii, miten Suomi voisi olla hiilineutraali liikenteen osalta viimeistään 2045. Myös liikenteen sähköistämiseen Berner totesi puuttuneen.

– Olemme ministeri Tiilikaisen kanssa vaikuttaneet EU:ssa siihen, että kaikki julkisin varoin tapahtuvat ajoneuvohankinnat olisivat sähköisellä käyttövoimalla.

Verouudistuksen suhteen valmista esitystä on tulossa joulukuuhun mennessä.

Marin huomautti, että Suomen mahdollisuus vaikuttaa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan on EU:ssa.  SDP:n mielestä Euroopan tulee olla entistä aktiivisempi suunnannäyttäjä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ensi vuonna EU:n puheenjohtajamaana toimiva Suomi tulee olla nykyistä aktiivisempi Euroopan unionin sisällä, jotta tämä toteutuisi.

– Miten ilmastokysymys näkyy EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautumisessa ja Suomen tavoitteissa, Marin kysyi.

– Suomi tekee kunnianhimoista ja globaalia ilmastopolitiikkaa, vastasi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Orpo kertoi, että hän saa käyttää puheenvuoron Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokouksessa, jonka puheenjohtajamaa Suomi on. Puheenvuorossa aiotaan nostaa esille hiilen hinnoittelu ja esitellä samalla teknologiaratkaisuja, joita Suomessa ja Pohjoismaissa on tehty hiilen käytön vähentämiseksi.

– Suomi toimii erittäin kunnianhimoisesti kaikilla tasoilla – globaalisti EU-tasolla ja kotimaisella tasolla, Orpo kiteytti.

Ilmari Nurminen (sd.) kiitti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.), joka on ajanut hallituksessa ruokahävikkiin puuttumista.

– Suomessa menee 450 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Pelkästään kuluttajien ruokahävikki vastaa yli sadantuhannen auton päästöjä, Nurminen pohjusti.

Tavoitteeksi on asetettu ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Kansanedustaja Nurminen halusikin kuulla konkreettisia toimia tavoitteen saavuttamiseksi.

Ministeri Leppänen kertoi teollisuuden ja kauppojen lähteneen mukaan talkoisiin hävikin vähentämiseksi. Yhtenä keinona ministeri esitti elintarvikelain uudistamisen.

– Kysymys on viime kädessä ruoan kunnioittamisesta. Maailmassa on ihmisiä, joilla on ruoasta pulaa ja meillä sitä on yllin kyllin, ja tämä asia meidän tulee muistaa toiminnassamme.