Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esitettiin varojen käytöstä toisistaan poikkeavia näkemyksiä, mietinnössä todetaan. Savonlinnan kampuksella ei valiokunnan mukaan ollut tietoa mihin rahoja oli tarkkaan ottaen käytetty, eikä tietoa saatu Itä-Suomen yliopistolta pyynnöstä huolimatta. Seuranta on unohdettu myös ministeriössä ja valiokunta joutui pyytämään ministeriöltä useita kertoja rahoitukseen liittyviä lisätietoja.

Itä-Suomen yliopiston mukaan rahoja on käytetty muun muassa lisähenkilöstön palkkakustannuksiin ja ylimääräisiin tilakustannuksiin.

– Yliopiston rahanjakokriteerit eivät huomio ammattiin valmistavaa koulusta. Meillä on aloja kuten esimerkiksi lääketiede, joka on voimakkaasti kansainvälisesti suuntautunut ja jossa on iso tutkimuspanos. Opettajankoulutuksessa ammattiin valmistavuus on tutkimusta suurempi juttu ja ulkopuolista rahaa on vaikeampi saada. Voi kysyä tekevätkö rahoituskriteerit tälle oikeutta, Heinäluoma sanoo.

Savonlinnan tapaus toi Heinäluoman mukaan esille myös sen, että yliopisto ei omien sääntöjensä puitteissa ole niin kiinnostunut koulutuksen tehokkuudesta.

– Koulutusta on oltu siirtämässä vaikka Savonlinnan kustannukset ovat edullisia ja maan keskitasoa alhaisempia.

Tarkastusvaliokunta kiinnittää huomiota myös päätöksen vaikutuksiin aluetalouden ja kokonaistalouden kannalta. Kun millään taholla ei ole kokonaiskäsitystä alueille aiheutuvista seurauksista, sama alue voi joutua useiden karsimistoimenpiteiden kohteeksi. Heinäluoman mukaan riski on erityisen suuri Savonlinnan kaltaisten pienten kaupunkiseutujen kohdalla.

– Mietintö on painava puheenvuoro tasapainoisen aluekehityksen puolesta. Asioista pitää puhua, ja tasapainoisesti aluekehityksestä pitää olla tänä päivänä todella huolissaan.