”Välit ovat suhteellisen ongelmattomat” – Odotukset Putinin vierailulle ovat erilaiset Suomessa ja Venäjällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2016.

Odotukset Suomessa ja Venäjällä ovat varsin erilaiset, kun presidentti Vladimir Putin torstaina saapuu Savonlinnaan ja tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Suomessa Putinin vierailu on merkkitapaus, sen sijaan Venäjän julkisessa sanassa huomio on ollut vähäistä.

Venäjän kannalta kysymys on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan liittyvästä vierailusta, jolla halutaan korostaa maiden suhteellisen ongelmattomia suhteita, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista

Venäjä-tutkijat arvioivat, että keskusteluissa merkittävä sija on taloudella ja etenkin Suomen ja Venäjän taloussuhteilla. Veikkaus on, että jos jotakin konkreettista olisi odotettavissa, niin ehkä juuri talouden saralla.

– Toistaiseksi ei ole tullut julki seikkoja, että voitaisiin odottaa mitään isoja konkreettisia asioita eteenpäin vietäviksi, ellei sitten kulisseissa ole talouden osalta valmisteltu joitakin uusia avauksia, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisia pidetään usein melko poikkeuksellisina, arvioi ohjelmajohtaja Moshes. Venäjällä tapaamiset eivät sen sijaan ole vuosiin saaneet yleensä paljoakaan huomiota, toisin kuin esimerkiksi Putinin ja presidentti Trumpin tapaaminen.

– Tällä kertaa Venäjän mediassa ei ole ollut (Putinin) vierailun valmistelusta käytännössä mitään, vaikka vierailu tapahtuu muutaman päivän päästä, Moshes tiivistää.

Entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelä puolestaan kirjoitti tänään Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla, että Venäjän media on parin viikon ajan valmistellut presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailua pehmittämällä Suomea ja suomalaisia perusteellisesti.

– Käytössä ovat olleet kaikki tunnetut keinot: syyllistäminen, nöyryyttäminen, vähättely ja valehtelu, Mäkelä kirjoitti

Osa höykytyksestä menee hänen mukaansa amerikkalaisten piikkiin.

– Wall Street Journalin juttu Helsingin alle rakennetuista tunneleista kääntyi Venäjän mediassa todisteeksi siitä, että Suomi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

 Maiden kahdenvälisissä keskusteluissa päähuomion saa talous.

Tutkimusjohtaja Kangaspuro luonnehtii vierailua Niinistön ja Putinin tapaamisten jatkoksi. Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Kangaspuron mielestä tämä on positiivinen asia, kun ottaa huomioon taannoiset keskustelut siitä, onko Venäjällä trendi olla jopa tunnustamatta Suomen itsenäistymistä.

– Tämä (vierailu) on tässä suhteessa päinvastainen viesti.

Arkady Moshes arvioi, että tulevissa keskusteluissa maiden kahdenvälisistä aiheista päähuomion saa talous, koska siinä kummallakin on voitettavaa.

– Kauppa kasvaa, turismi lisääntyy.

Moshes muistuttaa, että Yhdysvalloissa on vireillä uusia pakotteita Venäjää vastaan. Jos Yhdysvaltain edustajainhuone tekee asiassa tiistaina päätöksen, Putinilta varmasti kysytään asiasta.

Julkisuuskuvan kannalta on tällöin tärkeää, että voidaan osoittaa Suomen ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden etenevän ja olevan kummallekin edullisia, Moshes arvioi.

Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys.

Moshes arvioi, että Niinistön ja Putinin tapaaminen halutaan viedä läpi ilman, että siinä ryhdyttäisiin suuresti puimaan kansainvälisiä tai kahdenvälisiä ongelmia.

– Suomen ja Venäjän välit ovat suhteellisen ongelmattomat. Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys. Se ei ole kuitenkaan olemassa käytännön poliittisella agendalla, vaikka siitä käydään poliittista keskustelua, Moshes sanoo.

– Putin ilmoitti kantansa selkeästi viime vuonna, eikä sitä ole tarpeen toistaa, ellei joku kysy.

Ministeri kertoo, kuinka häntä ahdisteltiin: ”Olen miettinyt sitä puistatuksella viime päivinä paljon”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo avoimessa Facebook-päivityksessään, kuinka häntä ahdisteltiin vuosi sitten.

”Olen miettinyt sitä puistatuksella viime päivinä paljon. Puolituttu mies tuli sidosryhmäkekkereillä käytävällä vastaan. Oli alkuilta. Olin matkalla naistenhuoneeseen. Hän halasi liian läheisesti, halasin sopivan etäisesti takaisin. Otin pari askelta taaksepäin. Sitten hän yhtäkkiä tarrautui minuun epäsopivalla tavalla ja kysyi virnistellen: ”Olet varmaan perehtynyt soteen ihan täysin rinnoin”.”

Saarikon mukaan tilanteessa pahinta oli se, ettei hän pystynyt sanomaan mitään.

”Otin pari lisäaskelta taakse ja peruutin itseni pois. Vasta monta hetkeä myöhemmin tajusin mitä oli tapahtunut. Suututti, hävetti, ahdisti.”

Saarikko kirjoittaa #metoo-kampanjasta, että on ollut ravistelevaa lukea ihmisten kokemuksia ahdistelusta ja seksuaalisesta häirinnästä.

”Ne suututtavat ja tekevät surulliseksi. Kirjoituksista näkee, miten iholle muistot tulevat.”

AVAINSANAT

Uusi, reaaliaikainen datasivusto nuorten syrjäytymisestä aukeaa – professori: ”Maailman parhaita rekistereitä hyödyntävä työkalu”

Professori Juho Saari kertoo Facebook-sivuillaan uudesta hankkeesta, joka on tulossa julki jo ensi viikolla.

Saaren mukaan suomalaisia nuoria koskevan tutkimuksen ja keskustelun maailma on olennaisesti muuttumassa.

”Me-säätiö julkaisee kaikille avoimen datasivuston 24.10. klo 14, josta voi reaaliaikaisesti seurata syrjäytyneiden nuorten määrää. Maailman parhaita rekistereitä hyödyntävä työkalu on kaikille avoin ja sieltä pääsee katsomaan syrjäytymislaskurista, mikä on nuorten tilanne eri puolilla Suomea”, Saari kirjoittaa.

Hän on liittänyt päivitykseensä myös ”havainnekuvia” sivustosta. Niiden perusteella sivustolta voi seurata esimerkiksi sitä, kuinka paljon ja missä päin Suomesa nuoret käyttävät eniten masennuslääkkeitä. Tietoa on luvassa myös muun muassa työttömyydestä ja koulunsa kesken jättäneistä.

Valtiotieteen tohtori Saari aloitti vuosi sitten syksyllä sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä.

Saari on erikoistunut sosiaali- ja terveyspolitiikan ja hyvinvointi- ja terveyserojen tutkimukseen. Näiltä alueilta hän on julkaissut noin 370 erilaista tieteellistä julkaisua.

Saari tunnetaan julkisuudessa myös köyhyystutkijana.

Keskustelua aiheesta

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen: ”Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille”

Kuva: Jani Laukkanen

Teini-ikäinen Tuula Haatainen katsoo televisiota kotonaan Vehmersalmella. Eletään 1970-lukua, televisiot ovat vastikään tulleet ja samoja ohjelmia katsoo koko kansa.

Meneillään on uutislähetys, jonka kuvat järkyttävät koko maailmaa. Kolonialistisen valtansa rippeisiin takertunut Britannia on aseistanut Nigerian liittovaltiota taistelussa separaristista Biafraa vastaan.

Haataisten televisiossa kuollaan nälkään.

– Kuvat nälkäänkuolevista naisista ja lapsista olivat yhtäkkiä olohuoneissa. Se oli järkyttävää ja koko ikäluokallemme hyvin puhuttelevaa samalla tavoin kuin Vietnamin sota, Haatainen muistelee.

Entisenä opetusministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä Haatainen on mieluiten asialinjalla. Poliitikkohaastattelut, joissa puhutaan henkilökohtaisuuksia ovat hänelle tuttuja, mutta hän vetää rajan ”jäätelötötterökuviin”, joita Haataisen mukaan usein naisilta toivotaan.

Henkilökohtainen on vahvasti asian palveluksessa.

– Jos puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja palveluista, niin kyllähän sitä peilaa siihen miten omassa lähipiirissä on nähty asiat, mutta asiakärjellä minä olen mennyt.

Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita.

Tammikuun presidentinvaaleissa Haatainen haastaa paitsi nykyistä, kokoomustaustaista tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, myös miehistä tapaa nähdä ulko- ja turvallisuuspolitiikka aseiden ja uhkien näkökulmasta. Haatainen ymmärtää turvallisuuden laajemmin.

– On helppo puhua vain siitä, kuinka paljon meillä on aseita ja kuka meitä milloinkin uhkaa. Se on aika yksinkertaista. Laajasti ymmärretty turvallisuus on huomattavasti vaikeammin hallittavissa. Puhun kovastakin asiasta, realisti pitää olla. Mutta se ei riitä.

Suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuspolitiikassa vallitsee Haataisen mukaan aika pitkälle ulottuva konsensus. Realiteetit ovat sellaiset, että varteenotettavat suurten puolueiden ehdokkaat ovat niistä samoilla linjoilla. Mutta laajemmin ymmärretty turvallisuus lokeroidaan helposti kestävän kehityksen tai hyvinvoinnin alle, vähemmän painavaksi politiikan alueeksi.

– Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita. Se syntyy nimenomaan siitä, ettei Suomessa ole ryhmiä, jotka on suljettu ulos ja joiden ääni ei kuulu. Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille.

Lue koko haastattelu torstaina 19.10. Demokraatin viikkolehdestä.

Äänekoskella nähtiin tänään vain iloisia ilmeitä – paluu arkeen koittaa kuitenkin nopeasti

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan (vas.), presidentti Sauli Niinistö ja Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta vihkivät tehtaan käyttöön Äänekoskella.

– Aivan helkkarin hyvältä tuntuu.

Näin Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan summasi Äänekosken sellutehtaan avajaistunnelmat.

Paluu arkeen koittaa nopeasti, kun Paperiliiton hallitus pohtii jumiutuneiden työmarkkinaneuvotteluiden jatkoaskelia kokouksessaan torstaina. STT:n keskiviikkona tavoittamat Paperiliiton hallituksen jäsenet korostivat toivetta saada neuvottelut etenemään.

Paperiliiton hallituksen jäsen Pertti Niemi sanoi, että kentällä tahtotilana on, että Metsäteollisuus ry tulisi ”järkiinsä”.

– Tämä on yhteiskunnallisestikin tärkeä juttu, 300 työehtosopimusta on aukeamassa. Jos tästä rähinät tulee, se vaikuttaa siihenkin kenttään, Niemi sanoi.

Niemen mukaan toiveena on, että tilanne ei eskaloituisi, mutta jossakin kohtaa kipuraja tulee vastaan. 2005 metsäteollisuudessa käytiin pitkä työsulkukamppailu, Niemen mukaan sellaista ei halua enää kukaan.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ei lähtenyt tiistaina ennakoimaan, mitä kokoukselta on odotettavissa.

– Aivan varmaa on, että keskustellaan myös tällaisista asioista kuin neuvottelujen päättämisestä ja työtaisteluista. On aivan selvä, että ne nousevat pinnalle, esitin minä niitä tai en, Vanhala sanoi STT:lle.

Vanhalan mukaan Metsäteollisuuden suhtautuminen neuvotteluihin näyttää nyt siltä, että se yrittää ajaa tilannetta kohti työtaistelua. Jordan ei halunnut ottaa neuvotteluihin mitään kantaa.

Ei tämä ole räjähtävän kasvun bisnes.

Äänekosken juhlissa Jordan ja presidentti Sauli Niinistö kertasivat puheissaan metsäteollisuuden pitkää kaarta viime vuosikymmenen kuolemanlaaksosta nykyiseksi vientiteollisuuden veturiksi.

– Ei tämä ole räjähtävän kasvun bisnes, mutta tasaista 1–3 prosentin globaalia kasvua. Ja se on hyvä, Jordan arvioi tulevaisuutta.

Avajaisissa olleelle laajalle päättäjäjoukolle Jordan jakoi myös kritiikkiä uudesta sääntelystä.

– Sääntely-ympäristössä on ollut hyvä traditio, mutta tällä hetkellä uutta säännöstöä tulee aika paljon, Jordan sanoi.

Suomen suurin, 1,2 miljardin euron metsäteollisuusinvestointi ei ole toteuttanut pääministeripuolue keskustan hellimää ajatusta, jossa biotalous kääntää muuttoliikkeen suuntaa muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin. Äänekosken väkiluku tippui alle 20 000 asukkaan syksyllä 2014. Elokuussa kaupungissa oli enää 19 200 asukasta.

– Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Jyväskylä on lähellä mutta harmittavan kaukana, Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoi.

Parin vuoden aikana tehtaan rakennusvaihe on työllistänyt jopa 3 000 ihmistä. Metsäteollisuuden hurjasta tuottavuuskehityksestä kertoo, että itse tehdas työllistää suoraan vain 170 ihmistä, mutta yhtiön arvion mukaan Suomessa koko arvoketjussa 2 500 ihmistä.

Vaikka tehdas tuottaa pääosin sellua ja viidenneksen muuta, omistajat kutsuvat sitä juhlavammin biotuotetehtaaksi.

Mäntyniemen bunkkeriin mahtuu väkeä.

Niinistön vieraillessa ennen Äänekoskea torilla Karstulassa ihmisiä tuntui kiinnostavan presidenttiparin tuleva perheenlisäys.

– Mäntyniemen bunkkeriin mahtuu väkeä, ei siihen niin valtavia fasiliteetteja tarvita, Niinistö sanoi kysyttäessä lapsen sopimisesta presidentin virka-asuntoon.

Presidentin kanslia tiedotti viime viikolla, että runoilija Jenni Haukio ja Niinistö saavat lapsen. Laskettu aika on helmikuussa.

– Jenni lähetti kovasti terveisiä, mutta ei päässyt tuohon vähän pomppivaan helikopterikyytiin mukaan, Niinistö vitsaili.

STT–MIKKO ISOTALO, OLLI KUIVANIEMI

Prinsessa Victorialla ja Feldt-Rannalla lämmin kohtaaminen: ”Kiitos kun pidit puoliani”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Ruotsin parlamentissa, Sveriges Riksdagenissa on tänään juhlittu Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä. Suomen eduskunta osallistuu juhlallisuuksiin puhemiehen valtuuskunnan vierailulla. Juhlallisuuksiin osallistuu myös Suomen eduskunnan Ruotsi-ystävyysryhmä, jonka jäsenet tapaavat kollegoitaan päivän aikana Riksdagenissa. 

Eduskunnan Ruotsi-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) osallistui juhlaseminaarissa keskusteluun Ruotsin ja Suomen keskinäisistä suhteista muun muassa demokratiakysymyksissä sekä kulttuuri-, kieli-, koulutus- ja kotouttamiskysymyksissä. 

Feldt-Ranta tapasi keskiviikkona juhlallisuuksissa myös prinsessa Victorian. Prinsessa kiitti suomalaiskansanedustajaa siitä, että tämä puolusti, kun ruotsalainen kollega halusi poistaa monarkian.