Tosin saksalainen veroetu koskee vain käytännössä työsuhteessa olevia, eli esimerkiksi yrittäjinä toimivat lääkärit ja lakimiehet on jätetty edun ulkopuolelle.

Uudistuksen oikeudenmukaisuutta on kritisoitu usealta suunnalta. Sen lisäksi, että esimerkiksi yrittäjät jäävät uudistuksen ulkopuolelle, uutta verovähennystä pidetään epäoikeudenmukaisena niitä kohtaan, joilla ei ole mahdollisuutta jatkaa työssäkäyntiä esimerkiksi työn raskauden takia.

Eläkekysymyksiin erikoistunut Marlene Haupt, taloustieteen ja sosiaalipolitiikan professori Münchenin ammattikorkeakoulusta, ei pidä uudistusta edes varsinaisesti eläkejärjestelmän kestävyyteen liittyvänä. Saksan hallitus puhuu ensisijaisesti siitä, että uudella verovähennyksellä yritetään lievittää ammattitaitoisen työvoiman pulaa.

SAKSAN työttömyysluvut ovat työvoimatoimistojen mukaan merkittävästi Suomea alemmat, 6,3 prosenttia.

Manpower-ryhmän kyselyn mukaan 86 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa, mikä on maailman huipputasoa. Samalla osaajat vanhenevat.

Uudistuksen vaikutuksen työvoiman tarjontaan oletetaan silti olevan varsin rajallinen. Hallitus odottaa 170 000 eläkeläisen hyödyntävän uutta vähennystä tehdäkseen palkkatöitä, ja tätäkin arviota Haupt pitää yläkanttiin tehtynä.

Viime vuonna Saksassa kävi töissä noin 46 miljoonaa palkansaajaa.

SAKSASSA eläkejärjestelmän korjauksilla on kiire, sillä lakisääteisessä eläkejärjestelmässä mitään ei ole rahastoitu, vaikka väki vanhenee.

Vapaaehtoinen yksityinen eläke on taas niin kallis, että vain harva on siihen liittynyt.

– Erityisesti Itä-Saksassa yli 80 prosenttia ihmisistä saa vain lakisääteistä eläkettä, Haupt kertoo.

Hallitus on nimittänyt Saksassa komission, jonka pitäisi esittää tämän vuoden aikana eläkejärjestelmän uudistamista. Esillä on muun muassa eläkeiän nosto jopa 70 vuoteen, varhaiseläkkeen ehtojen kiristäminen, yksityisen eläkesäästämisen edistäminen ja se, pitäisikö eläkkeiden kasvu sitoa jatkossa enemmän inflaatioon vai palkkakehitykseen.

Kaikesta ei neuvotella. Jo ennalta hallitus on sopinut, että lakisääteiset eläkkeet tulevat olemaan jatkossakin 48 prosenttia keskimääräisestä nettotyöansiosta.

Hallitus oli kaatua jo tähän päätökseen viime vuonna, kun hallituksen nuoret kansanedustajat sanoivat tämän tarkoittavan korkeampia eläkemaksuja nuoremmille ikäluokille tulevaisuudessa ja kieltäytyivät äänestämästä lain puolesta liittopäivillä.

Haupt suhtautuu epäileväisesti siihen, että uusilla komission ehdotuksilla eläkepommi saataisiin helposti puretuksi. On hankala löytää ratkaisuja, jotka olisivat helposti toteutettavissa.

– En usko, että he löytävät mitään sellaisia vaihtoehtoja, mitä emme jo tiedä. Sanon aina, että Saksassa ei ole ongelmaa eläkeongelman ymmärtämisessä, vaan sen toteuttamisessa. Meillä ei ole poliittista tahtoa ratkaista eläkeongelmaa hyvin.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.