Vielä Kiinassa pääministeri vakuutti, että kotimaan sote-juna puuskuttaa pääteasemalla sovitulla raiteella ja pysyy aikataulussa. Sivuille vilkuilematta.

Hallitus yritti epätoivon vimmalla pitää kiinni aiemmasta suunnitelmastaan, keskiviikkoon saakka.

Eilen oli toinen ääni kellossa. Pääministerin ties monesko info kertoi sen, että hallituskin lopulta nöyrtyy tosiasioiden edessä.

Suurimman oppositiopuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin (sd.) mukaan hallitus teki näissä oloissa välttämättömän ratkaisun.

Lindtmanin mukaan hallituksen onkin välittömästi kutsuttava puolueet koolle neuvottelemaan yhdessä vaalien ajankohdasta.

Myös entinen korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos, ministeri Lauri Tarasti on julkisuudessa antanut tukea oppositiopuolueiden kritiikille siitä, etteivät maakuntavaalit ole pelkkä hallituksen yksipuolinen ilmoitusasia.

– Tämä oli hallituksen poliittinen ilmoitus, mutta eduskunta päättää, mikä se päivämäärä on, Tarasti sanoi Uutissuomalaiselle (6.7.).

Demokraatti tavoitti tänään SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin. Hän on pureskellut yön yli eilisen Sipilä-infon sisältöä.

– Kummallista on tämä meininki. Ei ollut oikeusministeriön vaaliosastoa eikä vaalijohtajaakaan informoitu siitä, mitä aiotaan tehdä, Rönnholm toteaa aluksi.

Sinänsä hän ei pidä tätä uutisena, koska hallitus ei ole niin toiminut aiemminkaan muiden muutosten kohdalla.

– Sikäli tästä alkaa muodostua toimintatapa.

– En osaa sanoa, johtuuko se siitä, että ollaan niin sanotusti vallantäyteisiä tai -haluisia – siis pelataan jotain pelejä? Vai onko se yksinkertaisesti vaan taitamattomuutta ja sekoilua näiden prosessien osalta? Oli kumpaa tahansa, peliä vai sekoilua, niin eihän se tietysti hyvältä näytä, oli kummin päin vaan.

Rönnholmin mukaan ulkopuolisena näyttää siltä, ettei ole mitään isoa suunnitelmaa. Kaikki vaan tapahtuu, ja asiat ovat sitten koko ajan asianomaisten sylissä, hän kuvaa.

– Ei se kauheasti luottamusta herätä.

Eilisen tärkein informaatio oli, että hallitukselle on käynyt selväksi, ettei maakuntavaaleja ole runnottavissa presidentinvaalien yhteyteen.

– Heillekin on yksinkertaisesti käynyt selväksi, että se on vaan mahdotonta, sanoo Rönnholm.

Kysyttäessä yleisarvosanaa hallituksen päätöksenteosta ja tiedottamisesta sote/maakuntavaaliprosessissa Rönnholm ei pitkään vastausta mieti:

– Ollaan jo heinäkuussa, joten kouluarvosanoja ei enää jaeta, mutta luokatonhan se on.

– Huvittavaa tässä on se, että näillä, jotka puhuvat prosesseista ja piirtävät kakkaroita, kaikki ei tunnu olevan hallussa.

Niputetaan vaaleja yhteen tai ei, näköpiirissä on joka tapauksessa melkoinen vaaliputki vuosina 2018-2019. Käytännössä ollaan vaaleissa koko ajan.

Puolueet tekevät sen mitä täytyy, mutta erityisesti vaalityöhön osallistuville vapaaehtoisille ihmisille se tietää kovaa urakkaa.

– Budjetit ja työntekijäresurssit, mitkä meillä ja muilla puolueilla on, muodostavat vain pienen osan. Suurin osa vaalitöistä tehdään kuitenkin ehdokkaiden ja tukiryhmien, kunnallisjärjestöjen ja paikallisosastojen toimesta, muistuttaa Rönnholm.

Kuinka he tulevat jaksamaan? Miten motivoivaa on osallistuminen vaaleista toiseen? Tätä puoluesihteeri pohtii.

Loppujen lopuksi on kyse aika pienestä porukasta, joka yhteiskunnassa tämän tyyppiseen toimintaan osallistuu.

Samat ihmiset ahertavat vaaleista toiseen. Nuo demokratian hiljaiset sankarit.

Siteeraus ja linkki Lauri Tarastin haastatteluun Uutissuomalaisen jutussa lisätty pe klo 10.40.