Finfamin mukaan mielenterveyspalveluiden puute ja katastrofaalisen pitkät hoitojonot ovat asettaneet perheet mahdottomaan tilanteeseen. Arki kodeissa on mielenterveysomaisten järjestön mukaan kriisiytynyt ja moni psyykkisesti sairastuneen läheinen on uupunut raskaan hoivataakan alle.

– Elämme keskellä mielenterveyskriisiä, jota todentavat paitsi ihmisten näkyvä inhimillinen hätä, myös monet pysäyttävät tilastot. Terveydenhuollon kantokyky ei kestä psyykkisen oireilun radikaalia lisääntymistä, mutta meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa tähän, Finfamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen sanoo tiedotteessa.

Tilastoista Finfami poimii esimerkiksi Kelan luvut, jotka osoittavat sekä nuorten mielenterveyden häiriöiden hälyttävän kasvun että mielenterveyskuntoutujien määrän rajun nousun (890 % viimeisen 25 vuoden aikana). Finfami muistuttaa myös, että mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste.

Kansanedustajan mielestä on tärkeää, että mielenterveysomaisille saadaan heidän kipeästi tarvitsemansa tuki huomioimalla mielenterveysasiakkaat nykyistä paremmin vammaispalveluissa ja omaishoidon tukipäätöksissä.

”Moni omainen hoitaa läheistään, mikä sitoo omaisen ympärivuorokautiseen valvontavastuuseen. Silti vain noin kolme prosenttia omaishoidontuen saajista on mielenterveysomaisia. Valtaosa läheistään hoitavista mielenterveysomaisista jää omaishoidon tuen ulkopuolelle, vaikka perusteet tuen saamiselle tulisi olla yhtäläiset. Kun mielenterveysomainen jää omaishoidontuen ulkopuolella, hän jää samalla ilman taloudellista tukea, lakisääteisiä vapaapäiviä ja muita palveluja”, Mäkisalo-Ropponen kertoo tiedotteessaan.

”Mielenterveysasiakkaat ja heitä hoitavat omaiset tulee huomioida omaishoidon tukipäätöksissä nykyistä paremmin”, hän vaatii.

NYT EDUSKUNNAN käsiteltävänä olevassa vammaispalvelulain uudistuksessa psyykkisesti sairastuneiden avun tarve tuodaan Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan yhdenvertaiseksi somaattisten sairauksien kanssa. Jatkossa ratkaisevaa on diagnoosin sijaan asiakkaan kokonaistilanne, hän taustoittaa.

”Uudistus oikeuttaisi muun muassa vaativaan moniammatilliseen tukeen tilanteessa, jossa asiakkaan elämässä on tilanne, jota ei pystytä ratkaisemaan yksittäisillä sosiaali- tai terveydenhuollon toimenpiteillä taikka palveluilla, ja joka edellyttää moniammatillista työskentelyä. Omaisten taakka ja huolenpitovastuu vähenee, kun pitkäaikaista psyykkistä sairautta sairastava saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Tämän toteutuminen tulee taata vammaispalvelupäätöksissä uudistuksen tullessa voimaan”, hän vaatii.

HUOMENNA MAANANTAINA vietetään Maailman mielenterveyspäivää. YK:n teemapäivä herättää keskustelua mielenterveyden merkityksestä, ongelmien ehkäisemisestä ja avun saamisesta. Teemapäivänä näytetään yhdessä vihreää valoa huolten jakamiselle ja muistutetaan, että jokaisen huoli on tärkeä.

”Mielenterveyttä voi vahvistaa monella tavalla. Omista tunteista pitää voida puhua ja vaikeissa tilanteissa on saatava apua – matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Usein olo helpottuu, kun joku kuuntelee”, Suomen mielenterveys Mieli ry muistuttaa sivuillaan.

”Kannustamme jokaista kysymään, mitä kuuluu ja jakamaan huolia toisten kanssa arjessa, muun muassa päiväkodeissa, perheissä, kouluissa, nuorisotiloissa, vapaa-ajalla, harrastuksissa ja työpaikoilla.”

Lisää tietoa Maailman mielenterveyspäivästä täältä.