Vaikka vaaleihin on vielä aikaa ja kannatustilanteesta voidaan puhua vasta gallup-muodossa, käy puolueiden taustalla jo kova kuhina ehdokasasettelun osalta. Näin on myös sosialidemokraateilla.

Demokraatti selvitti SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa puolueen istuvien kansanedustajien jatkohaluja. Tämän hetkisen tilanteen mukaan ainakin 29 SDP:n kuluvan kauden 35 edustajasta on hakemassa jatkokautta eduskuntaan ensi keväänä.

Tämän lisäksi epävarma omasta tilanteestaan on vielä neljä edustajaa. Ainoastaan pitkänlinjan poliitikot Lauri Ihalainen ja Riitta Myller ovat vahvistaneet, etteivät aio pyrkiä ensi keväänä Arkadianmäelle.

Jutta Urpilainen Vaasan torilla SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Kuva: Jukka-Pekka Flander.

Epävarmoja omasta tilanteestaan ovat puolestaan ainakin julkilausuttujen puheenvuorojen mukaan Jutta Urpilainen, Anneli Kiljunen, Harry Wallin sekä Maria Tolppanen.

Politiikkaa hän ei kuitenkaan ole jättämässä.

– Sen verran olen kesän aikana kyennyt omaa ajatteluani jäsentämään, että mielelläni jatkan politiikassa ja koen edelleenkin paloa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Mutta nyt pohdin, olenko ensi keväänä ehdolla Euroopan parlamenttiin vai eduskuntaan.

Eurovaalit pidetään toukokuun lopulla ja ehdolla voi halutessaan olla molemmissa.

– En näe sitä oikein realistisena vaihtoehtona, että olisin ehdolla molemmissa vaaleissa, Urpilainen toteaa, tekemättä kuitenkaan ehdotonta lupausta.

– Yritän tehdä päätöksen tässä lähitulevaisuudessa, hän vielä linjaa määrittelemättä tarkempaa ajankohtaa.

Maria Tolppanen ja Harry Wallin pohtivat puolestaan haluavatko jatkaa vielä politiikassa vai vetäytyä jo varmasti ansaituille eläkepäiville.

– Kyllä minua mietityttää monikin asia. Paine lähteä ehdolle on kova, se on selvä asia. Olen nyt sen ikäinen, että näen ystäväpiirissä läheltä sen, minkälaista Suomessa on ikääntyä. Ja sillä saralla olisi pirun paljon töitä tehtävänä, Tolppanen pohtii.

– Mutta on myös vaakakupin toinen puoli. Täytän tänä vuonna 66 vuotta, ja kun seuraava kausi loppuisi, olisin 70 vuotta. Mutta mikä on selvää, niin kaksiin vaaleihin en lähde, hän toteaa viitaten eduskuntavaaleihin ja mahdollisiin maakuntavaaleihin, joita ainakin hallituksessa kaavaillaan tällä hetkellä eurovaalien yhteyteen.

Myös neljättä kauttaan eduskunnassa istuva Wallin kertoo tilanteensa olevan aidosti auki.

– Olen ollut jo vuodesta 1993 luottamustehtävissä esimerkiksi Veturimiesten liitossa, jotka ovat vaatineet matkustamista Helsinkiin. Tämän lisäksi olen ajanut 30 vuotta junaa siinä rinnalla. Kilometrejä on tullut paljon ja ikää on 65. On harkinnan paikka, Wallin kertoo luvaten päätöksen syntyvän syyskuussa.

SDP:n piireistä on jo myös nimetty ehdokkaita. Helsingin piiri on asettanut jo viime keväänä ehdokkaikseen istuvista edustajista jo muun muassa Eero Heinäluoman, Erkki Tuomiojan sekä Tuula Haataisen ja Uudenmaan piiri esimerkiksi Timo Harakan, sekä niin puolueen kuin eduskuntaryhmänkin puheenjohtajina toimivat Antit, Rinteen ja Lindtmanin.

Myös kesken kauden eduskuntaan nousseet helsinkiläinen Pilvi Torsti ja jyväskyläläinen Riitta Mäkinen hakevat jatkokautta, edellä mainittu vielä SDP Helsingin jäsenäänestyksen ykkössijalta. Lisäksi esimerkiksi jo vuonna 1987 eduskuntaan noussut Jukka Gustafsson on ilmoittanut asettuvansa jälleen ehdolle.

Sen sijaan lappeenrantalainen Anneli Kiljunen on omasta päätöksestään vielä epävarma. Hän kertoo ehtineensä jo tehdä alustavan päätöksen, ettei asettuisi enää ehdolle.

– Mutta eri pyyntöjen kautta olen lupautunut pohtimaan asiaa vielä uudemman kerran. Tällä hetkellä perheen kanssa käytävä keskustelu on kaikista tärkein, se vaikuttaa lopulliseen ratkaisuun, Kiljunen toteaa.

Myös ehdolla ensi keväänä oleva Sanna Marin puhui kotikaupungissaan Tampereella ja yleisö kuunteli. Kuva: Jukka-Pekka Flander.

Listat eduskuntavaalien ehdokkaista pitää jättää viimeistään 60 päivää ennen vaaleja. Käytännössä kampanjat kuitenkin pyörähtävät käyntiin jo syksyn aikana ja esimerkiksi useat SDP:n piirit lyövät usein ehdokkaansa lukkoon marraskuun tietämillä syyskokouksissaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vielä tämänkin jälkeen muutoksia saattaisi tulla. Eurovaaliehdokkaansa SDP nimeää puolestaan syksyllä.

Jatkohalukkuutta sosialidemokraateilla tuntuu olevan paljon. Into ja kesän oiva galluptilanne näkyivätkin kesäkokouksen aikana niin edustajissa kuin yleisötapahtumissa.

– Minusta nämä ovat yhdet tärkeimmistä vaaleista, joita olen ikinä elämäni aikana nähnyt. Seuraavalla eduskuntakaudella, ja myös tällä, ratkeaa, millaiseksi suomalainen hyvinvointivaltio muuttuu, etenkin työasioita jo vuodesta 1995 eduskunnassa esiin nostanut Tarja Filatov painottaa.

– Jos tällainen ylimitoitettu markkinausko jatkuu samalla vauhdilla ensi vaalikaudella, niin suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ei ole kuin rauniot jäljellä. Jo tänä syksynä on saatava uudistuksia hallituksen sote-malliin ja uudistuksia kaivataan esimerkiksi myös työvoima- ja kasvupalveluihin. Siellä on kaikenlaisia hulluuksia jotka pitäisi saada muuttumaan. Mutta jos ei nyt, niin sitten ainakin ensi kaudella ne pitäisi saada korjattua. Ja sitä varten olen ehdolla.

Muutosta hallituksen politiikkaan kaivattiin myös Tampereella Tammelantorilla, mihin SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen tilaisuutta seuraamaan olivat tulleet Risto ja Manu. Manulle oli jäänyt torilta käteen myös pottuja, Riston mukaan siksi, että “hallituksen politiikka sen verran potuttaa”.

– Tulevaan vaalikamppailuun kaivataan huolellisuutta ja terävyyttä, mutta ei pidä lähteä laukalle, Risto sanoi.

– Mutta voihan SDP:n suosio tästä vielä edelleen noustakin.

Manu kuitenkin muistutti heti perään, että työtä on edelleenkin tehtävä. Ylimieliseksi ei pidä ruveta vaikka kannatus olisi hyvä. Miehet toivoivat myös enemmän huolellisuutta lainvalmisteluun.

– Politiikka on ollut varsin poukkoilevaa kaiken kaikkiaan. Pitäisi olla huolellisempi ja pitkäjänteisempi ja kuunnella kaikkia osapuolia, myöskin oppositiota, Risto tokaisi suunnaten sanansa etenkin Sipilän hallitukselle, mutta myös laajemminkin.

Samaa mieltä oli torilla myös käyskennellyt Aino Heinonen. Yhteistyötä olisi suotavaa olla enemmän etenkin jättimäisissä hankkeissa.

– On ollut niin kovaa sotaa, ettei tässä tahdo enää tietää ketä uskoa. Kaikki vetää omaan naruun päin. Kyllä sivistyneillä ihmisillä pitäisi olla yhteisymmärrystä, eikä vain kinata ja kinata.