Kyse ei ole hujausyrityksestä eikä siitä, että joku olisi kaapannut viranomaisten Suomi.fi-tunnistuksen haltuunsa, rauhoittelevat hankepäällikkö Annette Hotari ja johtava asiantuntija Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta (DVV).

Kysymys liittyy vahvasti Digi ensin -muutokseen, jossa Suomi siirtyy hallitusohjelman mukaisesti ensisijaisesti digitaaliseen viranomaisviestintään.

Mitä muutos tarkoittaa käytännössä? STT selvitti DVV:n asiantuntijoilta vastauksia olennaisiin kysymyksiin.

Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa ensi vuoden alussa niin, ettei suostumusta sähköiseen viranomaisviestintään enää tarvita.

-  Muutoksen myötä käännämme oletusta siihen, että julkisen hallinnon sähköisissä asiointipalveluissa asioivat ihmiset saavat viranomaispostin ensisijaisesti digitaalisesti paperipostin sijaan, Hotari sanoo.

MUUTOS viranomaisviestintään toteutetaan kahdessa vaiheessa.

Maanantaista alkaen noin 2,8 miljoonaa suomalaista saa kehotuksen ottaa käyttöön Suomi.fi-viestit, kun he tunnistautuvat julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin. Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä varmenteella.

Kehotus on uusi näkymä keskellä tunnistautumista, ja Suomi.fi-viestit voi halutessaan ottaa käyttöön saman tien. Tämä vaatii sähköpostiosoitteen ilmoittamisen ja vahvistamisen tunnin kuluessa.

Ihminen voi siis itse päättää, siirtyykö hän sähköisen viranomaispostin käyttäjäksi. Hän voi myöhemmin myös palata takaisin paperipostin vastaanottajaksi.

-  Tämä on nykyisen lainsäädännön mukaisesti suostumukseen perustuvaa. Kehotuksen voi halutessaan ohittaa ja jatkaa asiointipalveluun, johon oli menossa, Hotari kertoo.

Ensi vuoden alussa, kun uusi lainsäädäntö on tullut voimaan, viranomaisten verkkopalveluihin Suomi.fi-tunnistuksella kirjautuvat täysi-ikäiset ihmiset saavat Suomi.fi-viestit käyttöön ilman erillistä suostumusta. Paperipostiin voi palata ilmoittamalla asiasta.

-  Tämä on merkittävä muutos, ja siksi haluamme valmistaa ihmisiä muutokseen jo tämän vuoden aikana.

MIKÄLI LAKIMUUTOKSET toteutuvat suunnitellussa aikataulussa, ensi vuoden alussa digitaalisten viestien vastaanottajamäärä kasvaisi DVV:n mukaan jopa 2,8 miljoonalla uudella käyttäjällä. Heistä noin kaksi miljoonaa olisi työikäisiä ja yli 800  000 eläkeikäisiä.

Tämän vuoden kehotukset koskevat täysi-ikäisiä ihmisiä, jotka tunnistautuvat viranomaisten sähköisiin asiantuntijapalveluihin.

-  Vahva tunnistautuminen pohjautuu henkilötunnukseen, joten sen kautta tunnistautumisessa on tieto siitä, onko henkilö täysi-ikäinen vai ei.

Ehdotus ei näy tunnistautumisen yhteydessä niille, joilla Suomi.fi-viestit ovat jo käytössä. Muutos ei koske yrityksiä eikä ihmisiä, jotka eivät asioi digitaalisesti tai käytä Suomi.fi-tunnistusta.

-  Eli kyse ei missään nimessä ole pakosta, Minna Piirainen painottaa.

-  Digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuus koskettaa niitä ihmisiä, jotka käyttävät Suomi.fi-tunnistusta. Tällä perusteella heidän katsottaisiin pääsääntöisesti kykenevän myös Suomi.fi-viestien käyttämiseen ja sähköisten tiedoksiantojen vastaanottamiseen.

KANSALAISEN näkökulmasta sähköisen viranomaispostin on tarkoitus tehdä arjesta sujuvampaa, kun tärkeät viestit löytyvät kootusti.

-  Ihminen voi asioida ja ottaa vastaan itseään koskevat viestit ajasta ja paikasta riippumatta, Hotari sanoo.

-  Erittäin tärkeä kulma on luottamuksellisuus ja turvallisuus. Koska järjestelmä perustuu henkilötunnukseen, viestin lähettävä viranomainen voi olla varma, että viesti menee perille juuri sille henkilölle, jolle on tarkoituskin.

Yleisesti muutoksella tavoitellaan tuottavuutta, kun viranomaisten rutiininomaiset työt vähenevät, sekä säästöjä ja ympäristöystävällisyyttä, kun paperipostin lähetys vähenee. On arvioitu, että muutoksen ansiosta valtio säästää yli 50 miljoonaa euroa vuodessa.

SUOMI.FI -viestipalvelu on julkisen hallinnon yhteinen viestinvälityspalvelu, jonka kautta viranomaiset voivat lähettää myös arkaluonteisia henkilötietoja sisältäviä viestejä. Arkaluonteisia henkilötietoja ovat esimerkiksi terveystiedot.

Kun ihminen ottaa Suomi.fi-viestit käyttöönsä, hän saa sinne automaattisesti useiden eri viranomaisten lähettämän postin.

Digitaalisia viranomaisviestejä pääsee lukemaan Suomi.fi-verkkopalvelun kautta tai lataamalla Suomi.fi-sovelluksen sovelluskaupasta.

Suomi.fi-viesteihin voi saapua yleisiä asiointiviestejä: esimerkiksi tieto päätöksestä tai saapuneesta asiakirjasta, muistutus varatusta ajasta tai ennakoiva ilmoitus vaikkapa ajokortin vanhenemisesta.

Hotari painottaa, ettei Suomi.fi-viestintä ole sama asia kuin sähköposti vaan kanavana turvallisempi. Viranomaisviestinnässä ei tingitä tietoturvasta tai tietosuojasta, ja lähettäjät ovat aina todennettuja viranomaisorganisaatioita.

-  Sähköisestä postilaatikosta lähtee kyllä käyttäjän sähköpostiin ilmoitus, että hänelle on saapunut viranomaispostia. Mutta sähköpostitse ei koskaan lähetetä linkkejä tai liitteitä, eikä Suomi.fi:n nimissä lähetetä tekstiviestejä.

Suomi.fi-viesteihin ei tule kalasteluviestejä tai romanssihuijauksia, Piirainen sanoo.

-  Saat viestejä vain sellaisilta tahoilta, joilla on lupa niitä lähettää. Lähettäjät on aina varmistettu.

VIRASTO on tutkinut suomalaisten digiosaamista sekä asenteita ja valmiuksia viranomaisviestinnän muutokseen.

-  Suomalaisilla on erinomaiset digitaidot. 18-89-vuotiaista yhdeksän kymmenestä käyttää viranomaisten digitaalisia palveluita vähintään muutaman kerran vuodessa, Piirainen kertoo.

-  75 prosenttia suomalaisista on valmis siirtymään digitaalisten viranomaisviestien vastaanottajaksi tai ainakin kokeilemaan sitä paperipostin sijaan.

Tarvittaessa digitukea tarjoavat muun muassa viranomaiset palveluissaan. Piirainen korostaa myös kansalaisten vertaistukea.

-  54 prosenttia suomalaisista antaa apua tai neuvoja digiasioissa läheisilleen vähintään kuukausittain, 82 prosenttia ainakin toisinaan.

Keski-ikäiset auttavat tyypillisesti ikääntyviä vanhempiaan, ja Suomi.fi-valtuuksien avulla voi asioida myös toisen henkilön puolesta.

-  Emme halua missään nimessä aliarvioida ikäihmisiä ja sanoa, että heillä olisi huonot digitaidot tai huono asenne. Monella ikäihmisellä on erinomaiset digitaidot. Kaikissa ikäluokissa on heitä, jotka tarvitsevat apua ja tukea digipalveluiden käyttöön. Avun tarve voi olla teknistä tai palvelun sisältöön liittyvää.

Piirainen huomauttaa, että vaikka täysi-ikäistyvillä nuorilla on usein sujuvat digitaidot, he eivät välttämättä ymmärrä viranomaisasioinnista juuri mitään.

-  Se, miten nuoret ottavat täysi-ikäisyyden haltuun ja vastuun asioistaan, on tärkeää. Nuoret aikuiset ovat tulevia digipalveluiden tehokäyttäjiä.

Teksti: STT / Merja Kallikari