Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Valtioneuvoston rasismin vastaisessa kampanjassa ei puhuta antirasismista – “Tietyistä termeistä tehdään poliittisia keppihevosia”

LEHTIKUVA / KIMMO PENTTINEN
Pääministeri Petteri Orpo valtioneuvoston kanslian johdolla käynnistettävän rasismin vastaisen Me puhumme teoin -kampanjan julkistustilaisuudessa Helsingissä 27. elokuuta.

Juuri taipaleensa aloittanutta Orpon hallitusta ravistellut rasismikohu ratkaistiin vuosi sitten rasismin vastaisella tiedonannolla. Tiistaina Helsingissä julkistettiin eräs tiedonannon sitoumuksista, valtioneuvoston kanslian koordinoima rasismin vastainen Me puhumme teoin -kampanja.

Simo Alastalo

Demokraatti

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) tunnusti julkistuksen alla medialle, ettei hän tiedä onko hallituspuolue perussuomalaiset, jonka ympärillä taannoinen rasismikohu velloi, lähdössä kampanjaan mukaan.

Samalla Orpo kuitenkin vakuutti, että perussuomalaiset ja koko hallitus on sitoutunut rasismin torjuntaan ja yhdenvertaisuusohjelmaan.

– Kaikki ovat sitoutuneita, siitä ei ole kahta kysymystä.

– Jos heidän ministerinsä, puoluejohtonsa ja eduskuntaryhmänsä on sitoutunut niin eikös se ole aika vahva signaali silloin? Eikös se ole vahva viesti siitä, mitä me teemme yhdessä? Me olemme kaikki tähän sitoutuneet, Orpo totesi toimittajille.

AMMATTILIITTO JHL on jo vetäytynyt kampanjasta, koska pitää sitä “epärehellisenä yrityksenä peitellä hallituksen historiallisen syrjivää ja maahanmuuttajia kurittavaa politiikkaa”. SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi on todennut Iltalehdelle, ettei puolue osallistu hallituksen “maineenkiillotustempaukseen”. Näkkäläjärven mukaan rasismin vastustaminen on SDP:lle arkipäivää, ei kampanja.

Toisaalta esimerkiksi palkansaajakeskusjärjestö SAK on ilmoittautunut mukaan.

Lisää aiheesta

Valtioneuvostossa työskentelevä hankkeen projektipäällikkö Katriina Nousiainen tähdensi tiistain tiedotustilaisuudessa, ettei kampanjassa ole kyse politiikasta.

– Tämä ei ole poliittinen kampanja vaan tämä on yhteiskunnallinen kampanja, Nousiainen sanoi.

Kampanjan asiantuntijaryhmään osallistunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) projektipäällikkö Mona Eid olisi toivonut mukaan suoraa puhetta antirasismista. Sana antirasismi oli näkyvästi esillä Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella käynnistetyssä rasismin vastaisessa toimenpideohjelmassa.

Eidin mukaan asiantuntijat kävivät sisäistä keskustelua termien herkkyydestä ja kampanjan politisoitumisesta. Lopputulemana muun muassa antirasismi-sana siivottiin pois.

– Jostakin syystä näistä tietyistä termeistä tehdään poliittisia keppihevosia ja ikään kuin sen takia asia ei olisi kannatettava. Näkisin näin, että tiedon ja tutkimuksen valossa näitä termejä voidaan käyttää. Tämä on yksi sellainen mistä siellä asiantuntijaraadissa puhuttiin paljon, että miten kampanjoita nimetään ja uskallammeko nimetä niitä rohkeasti, Eid sanoo.

MONA EID nosti tilaisuudessa esiin myös ristiriidan kampanjan tavoitteiden ja Orpon hallituksen lakihankkeiden välillä.

– THL on lausunut kriittisesti toimenpideohjelmasta ja joistakin lausuntokierroksella olleista hallituksen lakihankkeista, jotka esimerkiksi heikentävät kotoutumista, paperittomien palveluita tai yhdenvertaisuussuunnittelua. Tässä on tietenkin se jännite.

Kampanjan julkistuksessa esitellyllä mainosvideolla kutsuttiin mukaan muun muassa yhteisöjä, yrityksiä ja ministeriöitä. Puolueita ei mainittu. Eidin mukaan puolueet kuitenkin puhuttivat asiantuntijaryhmässä.

– Siellä tuli vahvasti esiin se, että poliittisten puolueiden ja poliittisten päättäjien pitäisi sitoutua tähän. Sitä olisi voinut tietenkin tuoda tuossa vahvemmin esiin.

Hän toivoisi mukaan myös kantaansa pohtivia perussuomalaisia.

– Tämä kaikkihan on saanut vauhtia siitä viime kesän rasismin vastaisesta tiedonannosta. Siinä mielessä toivoisin, että myös he näyttäisivät vahvasti sitoutuvansa tähän.

PUUTTEISTA huolimatta Eid pitää tärkeänä, että kampanjaan lähdettäisiin mukaan.

– Tarvitaan joukkovoimaa ja viestiä eri tahoille ja kansalaisille, että kaikkien pitää toimia.

– Jos tässä on miinuspuolia, meidän pitää jollakin tavalla päästä niiden yli, että pääsemme vaikuttamaan niiden ihmisten arkeen, jotka rasismia kokevat.

Eid huomauttaa, että suomalainen rasismikeskustelu on kiertynyt viime aikoina työperäisen maahanmuuton ja maahanmuuttajien ympärille.

Onko rasismikeskustelu tasapainossa, kun ajatellaan suomalaisen yhteiskunnan vanhaa, perinteistä rasismia vaikkapa saamelaisia tai romaneja kohtaan?

– Ei se kyllä ole. Keskustelu keskittyy ulkomaalaistaustaisiin ja uuden työvoiman saantiin, hyötyaspektiin. Meidän pitäisi miettiä, että miten eri väestöryhmät tulevat toimeen ja miten he saavat osallisuutta, kuuluvuuden tunnetta, kunnioitusta ja turvallisuuden tunnetta. Se ei ole nyt balanssissa.

– Tuntuu, että erityisesti romanit jäävät rasismikeskustelussa sivuun. Näitä tapauksia tulee eniten esiin yksittäistapauksina myös mediaan, mutta silti tuntuu, että nämä eivät yhdisty. Taustalla on myös rakenteellisia kysymyksiä. Romaninuorten on vaikea saada tet-paikkaa ja esimerkiksi nimet vaikuttavat rekrytoinneissa.

Valtioneuvoston yleisistunto antaa kampanjalle virallisen siunauksensa torstaina.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE