Kokoomukselle asiasta kertoivat Hetemäen omaiset.

Omaisten kokoomukselle lähettämän viestin mukaan Hetemäki kuoli äkillisen sairauden seurauksena palvelutalossa. Hetemäki sai elää omaisten mukaan loppuun asti “itsenäisesti, ajatukset kirkkaana ja arvokkaasti”.

Hetemäki (ent. Hetemäki-Olander) oli kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1970-1991. Hän toimi eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä vuosina 1987-1991. Kokoomus kuvaa Hetemäen olleen kaikissa vaaleissa puolueen ääniharava Uudenmaan vaalipiirissä.

Hetemäki oli koko eduskuntakautensa ajan Pohjoismaiden neuvoston jäsen ja sen valtuuskunnan puheenjohtajana 1979-1991. Hän toimi kahdesti myös neuvoston presidenttinä.

PALJOLTI se on sattuman kauppaa, sitä että osuu sopivalla hetkellä oikeaan paikkaan. Näin Hetemäki kuvasi politiikan ennalta arvaamatonta luonnetta STT:lle 80-vuotishaastattelussaan vuonna 2007.

Hetemäki kertoi, että olisi pysynyt aloillaan ruotsin kielen lehtorina Munkkiniemessä, ellei perhetuttu, kokoomusjohtaja Juha Rihtniemi olisi kerran 1960-luvun lopulla kysäissyt ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin. Kotikaupunkinsa Espoon valtuustossa hetken istuttuaan hän ponkaisi Arkadianmäelle vuonna 1970.

Hetemäen ura ajoittui kokoomuksen pitkään oppositiovaellukseen. Presidentti Urho Kekkonen ei huolinut puoluetta tiheähkösti vaihtuviin hallituksiin, ja Mauno Koiviston aikanakin tärppäsi vasta 1987, kun Harri Holkerista tuli pääministeri.

-  Kyllä se Kekkosen aika oli ankaran suomettunutta. Joskus tuntui, että pidän yksin jalkaa oven välissä länteen, Hetemäki viittasi pitkään kauteensa Pohjoismaiden neuvoston johdossa.

KOKOOMUKSEN hallitustien auetessa vuonna 1987 Hetemäki tähyili opetus- tai kulttuuriministerin paikkaa.

Mutta kun kumpikaan ei salkkujaossa kokoomukselle osunut, pyysi puoluejohtaja Ilkka Suominen häntä ehdolle varapuhemiesvaaliin.

Niin Hetemäen ura huipentui eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä vuosina 1987-91. Sen jälkeen hän ei enää parlamenttiin pyrkinyt.

Uutista päivitetty klo 18.36