Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Valtiovarainministeriä hiillostettiin eduskunnassa: “Miksi te tuotte tällaisen kokonaisuuden ilman arviota menoista?” – Väyrynen väläytti jo euroalueen hajoamista

Valtiovarainministeri Petteri Orpo kuunteli, kun SDP:n kansanedustaja Timo Harakka piti SDP:n ryhmäpuheenvuoroa.

Vaikka työllisyys on nyt parantunut, niin työtuntien kokonaismäärä ei ole Suomessa noussut, ja se on huolestuttavaa, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) nosti esiin tänään eduskunnan täysistunnossa.

Demokraatti

Demokraatti

– Sehän se määrittelee, paljonko tässä yhteiskunnassa tehdään tulosta, Ihalainen painotti.

Hänen mukaansa havainto johtaa siihen, että pidemmän aikavälin kasvun turvaaminen vaatii tutkimus‑, tuotekehitys- ja innovaatiopanostuksia.

– Se vaatii osaamiseen liittyviä panostuksia, tuottavuuden nostamiseen liittyviä panostuksia, jotka tulevat tutkimuksesta ja siitä, että työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta pidetään huolta. Näitä on leikattu, näitä on leikattu, Ihalainen jatkoi.

– Pitäisi kääntää suunta pidemmän aikavälin kasvun rahoituksen varmistamiseksi, eikö niin, valtiovarainministeri, hän vielä tiivisti sosialidemokraattien tavoitteen, kun täysistuntosalissa oli käsittelyssä valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022.

Ympäri käydään, soteen tullaan.

Kuten niin monesti muulloinkin viimeisen vuoden aikana, jälleen salissa nousi esiin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus.

Lisää aiheesta

– Minua huolestuttaa erityisen paljon se, miten julkisen talouden suunnitelmassa on otettu huomioon tämä sosiaali- ja terveyspalveluitten kokonaisuus, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne paalutti.

– Kuinka te uskallatte valtiovarainministerinä tuoda julkisen talouden suunnitelman, jossa ei ole näin mittavan kokonaisuuden osalta minkään näköisiä arvioita menoista tai sitten siitä, millä rahoitetaan ne menokasvut, joita tähän on tulossa. Miksi te tuotte tällaisen kokonaisuuden ilman arviota menoista, hän tiedusteli valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.).

Valtiovarainministeri tarttuikin sote-aiheeseen vastauspuheenvuorossaan ja korosti jälleen kerran toimeenpanovaiheen merkitystä, hänen mukaansa sote-kulujen arviointi onnistuu vasta tuolloin.

– Mitä tulee sote-kuluihin, minusta on paljon suurempi riski suomalaisten palveluille 20-luvulla, että uudistusta ei saataisi aikaan ja päätöksiä tehtyä. Siitä alkaa toimeenpanovaihe, joka käytännössä — tiedätte tämän aivan hyvin — käytännössä toimeenpanovaihe on se, jossa ratkotaan se, miten se onnistuu, Orpo esitti.

– Erinomainen tapa on se, mikä on linjattu, että 20-luvulta lähtien julkisen talouden suunnitelman yhteydessä koko ajan käydään kuluja ja toimintaa läpi ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Ihalaisen esittämiin panostuksiin Orpo ei suoranaisesti vastannut. Hän kuitenkin painotti Suomen talouden hoidossa “tiukan finanssipolitiikan” merkitystä.

– Meidän täytyy saada talouden rakenteet toimimaan, saada investointeja, työpaikkoja, jatkaa kehitystä, jotta me saamme sen pohjoismaisen työllisyysasteen.

Siinä on 1,3 miljardia euroja pysyväluonteisia menoja.

Rinne palasi kysymykseensä kuitenkin vielä myöhemmin uudelleen. Hän huomautti, kuinka hallituksen sote-uudistukseen liittyy lisäksi myös muutoskustannuksia, jotka ovat myös budjetoimatta vaikka ne ovat jo tiedossa: 600 miljoonaa asiakassiirtymiin ja 700 miljoonaa euroa alarajalla palkkaharmonisointiin. Hän huomioi, kuinka esimerkiksi eduskunnan kaavailemiin ja yhdessä sovittuihin hävittäjähankintoihin on budjetoitu vuosiksi eteenpäin rahaa.

– Siinä on 1,3 miljardia euroja pysyväluonteisia menoja tulevaisuuteen nähden. Kysymys kuuluukin, miksi tiedossa olevia sote-menoja ei ole laitettu tänne julkisen talouden suunnitelmaan?

Orpo painotti, että esimerkiksi valinnanvapaus käynnistyy näillä näkymin vasta nyt suunnitteilla olevan kehyskauden jäkeen.

– Siis kokonaisuudessaan, valinnanvapaus, sote-keskuksen starttaaminen, se lähtee vasta vuonna 22 alkaen. Kehyskausi päättyy siihen mennessä. Ja mitä tulee näihin siirtymiin, ne eivät siis tapahdu, edustaja Rinne, tällä kehyskaudella, Orpo painotti.

Italian pankkisektorin ongelmat ovat meillä hyvin tiedossa.

Täysistuntosalissa kuultiin myös europarlamentista muutama viikko sitten eduskuntaan palanneen kansanedustaja Paavo Väyrysen sanomaa. Väyrynen tarttui totuttuun tyyliin härkää sarvista, ja hyökkäsi voimakkaasti yksin eurojärjestelmää vastaan.

– Edustaja Harakka sanoi, että tässä huoneessa on elefantti. Tässä huoneessa on vielä paljon suurempi elefantti, ja se on euro, Väyrynen esitti viitaten kansanedustaja Timo Harakan aikaisemmin pitämään sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoroon. Puheenvuorossa Harakka esitti, että täysistuntosalissa on iso elefantti, nimittäin hallituksen taloussuunnitelmasta puuttuvat sote-laskelmat.

– Lähivuosien julkisen talouden suunnitelmat ovat täysin huteralla pohjalla sen takia, että Suomelta puuttuu taloudellinen ja talouspoliittinen itsenäisyys sen vuoksi, että olemme mukana euroalueessa, Väyrynen painotti.

Hänen mukaansa viimeiset kymmenen vuotta ja Suomen kitulias talouskasvu ovat osoitus tästä. Väyrynen tiedustelikin seuraavaksi Orpolta, miten Suomi on varautunut euroalueen hajoamiseen.

– Millä tavalla on varauduttu seuraavaan euroalueen kriisiin. Se todennäköisesti johtaa jonkinlaiseen euroalueen hajoamiseen. Mennäänkö yleisesti takaisin kansallisiin valuuttoihin, tai palaako ainoastaan osa jäsenmaista kansallisten valuuttojen käyttöön euron rinnalla?

Orpo vastasi uskovansa yhdessä rakannettuihin mekanismeihin.

– Kun Euroopan vakausmekanismia ja pankkiunionia syvennetään ja vahvistetaan, niin niistä löytyvät ne työvälineet, millä seuraavat mahdolliset kriisit pystytään ratkaisemaan. Paljon on työtä tehtävänä. Esimerkiksi italian pankkisektorin ongelmat ovat meillä hyvin tiedossa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE