Oppositiopuolueet kritisoivat hallitusta kiukkuisesti, kun eduskunta jatkoi hallituksen esittämän vammaispalvelulain lykkäämisen käsittelyä tiistaina.

Hallitus esittää vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä vuoden 2025 alkuun. Alun perin sen piti tulla voimaan tämän vuoden lokakuun alussa.

Eduskunta äänestää lain lykkäämisestä keskiviikkona.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan hallitus haluaa avata eduskunnan jo viime keväänä hyväksymän lain, jotta sen soveltamisalaa voidaan rajata niin, että lain takaamiin palveluihin oikeutettujen henkilöiden määrää supistetaan.

Andersson muistutti, että jo hyväksytyn lain voimaantulon lykkääminen on erittäin poikkeuksellista.

-  Tämä tarkoittaa myös, että Orpon hallitus tekee tietoisen päätöksen jättää korjaamatta Suomen ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevaa nykyistä lainsäädäntöä. Samalla se jättää vammaiset henkilöt suureen epätietoisuuteen tulevasta, Andersson jatkoi.

SDP:n Aki Lindénin mukaan lain voimaantuloa lykkäämällä hallitus säästää ensi vuonna 136 miljoonaa euroa.

Vammaispalvelulain lykkäämisen käsittely on edennyt eduskunnassa kiihkeissä tunnelmissa. Viime viikolla oppositiopuolueiden edustajat järjestivät ulosmarssin sosiaali- ja terveysvaliokunnasta protestina hallituksen toiminnalle.

HALLITUSPUOLUEIDEN edustajat kiistivät tiistaina jyrkästi, että lakia lykättäisiin säästösyistä. Perussuomalaisten Minna Reijonen korosti puheenvuorossaan, että vammaispalvelulaki on huonosti valmisteltu.

-  Vammaispalvelulaki ei todellakaan saa olla kuin sote-uudistus aikanaan – susi jo syntyessään. Vammaispalvelulaki on valmisteltava huolella. Vammaiset ovat meille tärkeitä, Reijonen painotti.

Kokoomuksen Mia Laihon mukaan viime keväänä hyväksytty vammaispalvelulaki on liian epäselvä ja epätarkasti rajattu.

-  Lakia on tarkennettava ja kirjoitettava täsmällisemmin ja tarkkarajaisemmin, keneen se kohdistuu, jotta myös työntekijät hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea pystyvät sitä tulkitsemaan. On huonoa lainsäädäntöä, jos laitetaan ulos sellainen laki, jossa on tulkintaepäselvyyksiä. Se asettaa ihmiset eri puolilla Suomea eriarvoiseen asemaan, Laiho sanoi.

Myös sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) painotti, että viime keväänä hallituskauden lopuksi hyväksytty laki jäi keskeneräiseksi. Tehtyjen suurten muutosten vuoksi se olisi pitänyt palauttaa ministeriöön uudelleen käsiteltäväksi.

-  Olette sanoneet, että lykkääminen on ennennäkemätöntä ja poikkeuksellista, mutta ennennäkemätöntä olivat myös ne kaikki muutokset, mitä alkuperäiseen lakiesitykseen tehtiin valiokuntakäsittelyn aikana, Juuso sanoi.