Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Kotimaa

Vamman kanssa elävien lasten yhdenvertaisuus jää Suomessa monin paikoin yhä toteutumatta

Adobe Stock

Lapsiasiavaltuutetun toimiston uusi teos osoittaa, että vamman kanssa elävien lasten yhdenvertaisuus jää Suomessa monin paikoin yhä toteutumatta.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Lapset kohtaavat vammaisuuteen liittyviä kielteisiä rakenteita, asenteita, normeja ja syrjintää. Samanaikaisesti keskittyminen vammaisuuteen voi viedä huomion lapsista vammaisuuden takana, lapsiasiavaltuutetun tiedotteessa summataan.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto julkaisee 26.10. teoksen Vammaisuus ja lapsen oikeudet: Lapsen elämää vamman kanssa. Teoksessa haetaan vastauksia siihen, miten vamman kanssa elävien lasten oikeudet toteutuvat nykypäivän Suomessa.

– Kirjaa toimittaessa kävi pian ilmi, että vammaisuuteen liittyvistä käsitteistä neuvotellaan aktiivisesti ja keskustelu on paikoin jännitteistä, teoksen toinen toimittaja, erikoistutkija (vs.) Anton Schalin lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.

– Kirjan artikkeleissa sekä lasten kanssa käydyissä keskusteluissa nousi toistuvasti esille se, miten lapset haluaisivat tulla kohdatuksi omana itsenään ja elää tavallista lapsen elämää. Lapsille mahdollinen vamma oli yksi ominaisuus muiden joukossa siinä missä ulkonäkö tai vaikkapa etninen tausta – asioita, jotka eivät määrittele ihmistä kokonaan ja joihin ei itse voi vaikuttaa. Lapsille erilaisuus näyttäytyi rikkautena ja yhdenvertaisuus oli luonteva ja keskeinen arvo, Schalin jatkaa tiedotteessa.

Vamman kanssa elävien lasten asema Suomessa on vuosien varrella hiljalleen parantunut vammaisaktivistien sinnikkään työn tuloksena ja YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin myötä. Lainsäädäntö ja etenkään sen tulkinnat eivät kaikilta osin kuitenkaan tue vamman kanssa elävien lasten oikeuksia.

Lapset kohtaavat vammaisuuteen liittyviä kielteisiä asenteita ja esteellisiä rakenteita palveluissa ja instituutioissa, ja heidän mahdollisuutensa toimijuuteen ja osallisuuteen ovat usein hyvin rajallisia.

– Perheet joutuvat taistelemaan monista oikeuksistaan. Kuljetukset, apuvälineet ja henkilökohtainen apu ovat asioita, joita ilman arki ei rullaa – ja joista moni joutuu taistelemaan toistuvasti, lapsiasiavaltuutettu, teoksen toinen toimittaja Elina Pekkarinen kertoo tiedotteessa.

Lapset kohtaavat myös syrjintää. Se voi olla lapsen ohi puhumista lääkärin vastaanotolla tai vammaissosiaalipalvelujen tapaamisessa. Syrjintä voi olla kielteisiä asenteita perhekerhossa tai vaikeuksia osallistua opetukseen viittomakielellä. Toisinaan syrjintä ilmenee ulossulkemisena, kiusaamisena ja väkivaltana. Vaikka suomalainen yhteiskunta on hiljalleen muuttunut inklusiivisemmaksi, vamman kanssa elävien lasten kohdalla yhdenvertaisuus jää vielä monin paikoin toteutumatta.

Vamman kanssa eläville lapsille on tärkeää saada elää tavallista lapsen elämää yhdessä muiden kanssa ja olla osa yhteiskuntaa. Teoksen toimittajien mukaan keinoja lasten aseman parantamiseksi ja oikeuksien toteutumiseksi on paljon, mutta ne edellyttävät lainsäädännön tarkentamista, rakenteellisia muutoksia ja asenteiden päivittämistä monilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE