Viime vuoden alkuneljännekseen verrattuna hinnat laskivat eniten suurissa kaupungeissa. Turussa ne laskivat kaksi prosenttia ja Helsingissä 1,8.

Maakuntakeskuksissa nähtiin paikoin hintojen nousua, paikoin laskua. Kajaanissa hinnat nousivat 6,7, Kokkolassa 5,5 ja Porissa 5,1 prosenttia. Eniten laskua oli Mikkelissä, jossa hinnoista hupeni 14,3 prosenttia. Joensuussa asunnot halpenivat 7,7 prosenttia.

Asuntokaupan määrä oli sitä vastoin kasvussa. Kiinteistönvälittäjien kautta myytiin alkuvuonna 31 prosenttia enemmän vanhoja osakeasuntoja kuin vuoden 2024 alussa.

-  Vaisut kauppalukemat tarkoittavat, että hinnat eivät vielä nouse, vaikka vähäinen uudistuotanto rajoittaa tarjontaa, Ohlsbom sanoi tiedotteessa.

Uusien osakeasuntojen hinnat ylsivät pääkaupunkiseudulla nousuun alkuvuonna. Hinnat kipusivat 3,4 prosenttia viime vuoden alusta, samalla kun ne muualla maassa laskivat 0,7 prosenttia.

Uusien asuntojen kauppamäärä laski kuitenkin kahdeksan prosenttia viime vuodesta.

-  Asuntokaupan piristyminen on välttämätön ehto myös rakentamisen haasteiden helpottamiselle: rakennusyhtiöt eivät voi aloittaa kannattaviakaan uusia hankkeita, kun pääomat ovat sitoutuneena myymättömiin kohteisiin, Ohlsbom totesi.

OHLSBOM arvioi, että jähmeän asuntomarkkinan taustalla on kuluttajien epävarmuus. Asuntokaupoille ei hevin lähdetä, jos oma taloustilanne huolettaa.

-  Kotitaloudet pysyvät varovaisina, kun tullisota ja työpaikan menettämisen pelko horjuttaa perusturvallisuutta. Kuluttajien näkemykset oman taloutensa nykytilasta ovat edelleen heikolla tasolla ja omakohtainen työttömyyden uhka koetaan suureksi.

Lisäksi asuntomarkkinoita jarruttaa myyjien ja ostajien näkemyserot hinnoista, kun myyjät katsovat asuntojensa arvoa vielä vanhan markkinatilanteen kautta.

-  Heikossa markkinassa on vaikeampi löytää yhteisymmärrystä asuntojen hinnoista, ja kauppamäärät toipuvat hitaasti, kun ostajat ja myyjät pitävät tiukasti kiinni omista näkemyksistään, Ohlsbom arvioi.