Helsingin kokoomuslainen pormestari Jan Vapaavuori vaatikin jo blogissaan, että kokoomuksen on tehtävä selkeä pesäero perussuomalaisiin. Tällaista pesäeroa kokoomuksen johto ei kuitenkaan ole Vapaavuoren pyynnöstä huolimatta tehnyt, sitä ei tapahtunut tänäänkään.

Lue lisää: Petteri Orpo murahtaa Jussi Halla-aholle: ”Kenenkään ei tarvitse tulla meille ulkopuolelta neuvomaan”

Kun kokoomuksen varapuheenjohtajalta Antti Häkkäseltä kysyy kantaa Vapaavuoren vaateeseen, vastaus kestää reilusti yli 5 minuuttia keskeytyen lopulta vasta jatkokysymykseen.

Liekö tarkoituksenmukaista, että hän puhuu 8 puolueesta sillä eduskuntapuolueita on 9. Pienin niistä on kokoomuksesta lähteneen kansanedustaja Hjallis Harkimon Liike nyt.

Tämän artikkelin lopussa Häkkänen vastaa myös kysymykseen, aikooko hän haastaa nykyisen puheenjohtajan Petteri Orpon puheenjohtajakisaan.

Häkkäsen mukaan on yleensä poliitikon ja puolueen itsetunnon heikkoutta, jos olisi luultu esimerkiksi kokoomuksen ollessa Kataisen hallituksessa demareiden kanssa, että ”nyt Antti Häkkäsestä on tulossa demari”.

– Tällaisen mielikuvapolitikoinnin sijaan pitäisi kyetä aina toimivassa demokratiassa tekemään asiat edellä politiikkaa.

Pitkässä vastauksessaan Häkkänen pohtii ensiksi, missä asioissa kokoomus voisi tehdä yhteistyötä vasemmistoliiton kanssa.

– Ne eivät liity varmaankaan talouteen, työllisyysohjelmaan tai sosiaaliturvareformiin, mutta varmasti monissa EU-kysymyksissä, ihmisoikeuskysymyksissä ja oikeusvaltion kehittämiskysymyksissä.

Vasta sitten hän siirtyy mahdollisuuksiin tehdä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa pääviestin ollessa selvästi se, että asiapohjalta tämä olisi mahdollista.

– Yhteistyö ei siis tarkoita mitään laaja-alaista rakastamista kaikkine myötä- ja vastoinkäymisineen kaikissa asioissa.

Häkkänen palaa vuoden 2015 hallitusohjelmaneuvotteluihin, joissa perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta kasasivat hallitusohjelmaa.

– Se on hyvä esimerkki tästä. Pragmaattisesti (käytännönläheisesi) suhtaudutaan. Ensin sovittiin perussuomalaisten kanssa, että EU-jäsenyyden kyseenalaistaminen tai siihen liittyvät hankkeet eivät etene vaalikaudella. Tämä hallitus kunnioittaa ihmisoikeussopimuksia eikä se tule mitään lakihankkeita viemään eteenpäin, jossa ihmisoikeussopimuksia, perusoikeuksia, jotka on perustuslailla turvattu tai ihmisarvoa (kyseenalaistetaan).

Tällaiset asiat sovittiin Häkkäsen mukaan ensimmäisinä. Vasta sen jälkeen katsottiin perussuomalaisten kanssa, voidaanko saada esimerkiksi työllisyyttä edistävä ohjelma aikaiseksi ja niin edelleen…

– Pitää olla jyrkkä huonoissa asioissa, mutta suhtautua pragmaattisesti siihen, mitä asioita voidaan saada aikaiseksi.

Häkkänen toteaa, ettei tämä pohdinta koske vain perussuomalaisia.

– Tämä koskee ylipäätään sitä valtavaa polarisoitumista, mitä puolueiden välillä tällä hetkellä identiteettipolitiikassa tapahtuu. Voivatko Pohjanmaan kokoomuslaiset toimia yhdenkään vihreän kanssa samassa hallituksessa? Voiko vasemmistoliittolainen toimia enää keskustalaisen turkistarhaajan kanssa samassa hallituksessa? Nyt polarisaatiossa ei ole kyse enää jonkin kahden puolueen vaan kaikkien puolueiden välillä, jossa useiden tämän talon kansanedustajien mielipiteet alkavat muodostua sellaisiksi niin kuin näin.., Häkkinen sanoo ja jatkaa lausetta näytellen menemällä asentoon, jossa nyrkki on osoitettu eteenpäin.

– Sen takia minun iso viesti on se…että ei puhuttaisi niinkään siitä, että minkä niminen on jokin porukka tai minkä näköinen jokin yksittäinen kansanedustaja, vaan mitäs asiaa, mitä lakihanketta tai asiaa aiotte edistää sekä mikä meille ei missään vaiheessa käy, mikä on meidän red line. Minä luulen, että persut ovat joissain omissa ajatuksissaan tässä talossa siinä, mitä punaisen viivan takana heillä on.

– Minä sanon, että suomalainen yhteiskuntajärjestelmä ja kansanvalta menee rikki, jos me nyt 2020-luvulla mediassa kirjoitetaan ja poliitikot luulevat, että tässä talossa yksittäisten hankkeiden osalta yhteistyö tarkoittaa sitä, että täysin jaetaan toisen arvot ja ajatukset. Silloin tämä homma menee täysin sotkuun.

Häkkäsen pitkä vastaus jatkuu. Hän etenee jo pitkälle taaksepäin historiassa sanoen Mauno Koiviston ottaneen aikoinaan kommunistit (SKDL) hallitukseen. Näin kommunistit maltillistettiin, mikä Häkkäsen mielestä on hieno esimerkki.

– Siihen se radikaali kommunismi tosiasiassa Suomessa taantui ja loppui, kun joutui vastuuseen. Silloin sosialidemokratia varsinaisesti pääsi menestymään Suomessa. Toisaalta heti 10 vuotta myöhemmin SMP:n Urpo Leppäsen täystyöllisyyspuheet loppuivat, kun joutui itse vastuuseen. Samoin kävi Soinin persuille 2015 – mahdottomat lupaukset oikealle ja vasemmalle, puolessa vuodessa kymmenen prosentin kannatuslasku hallituksessa.

– Mutta jos kommunisteihin, SMP:hen, persuihin ja muihin suhtauduttaisiin niin, että ei ikimaailmassa yhteistyötä, koska SDP Koiviston hallituksessa tuleekin kommunistiksi. Eikä tule! Häkkänen paaluttaa.

Hän ei siis käytännössä usko myöskään siihen, että kokoomus voisi muuttua linjaltaan perussuomalaisuuteen päin tekemällä puolueen kanssa hallitusyhteistyötä

– Mitä asioita voidaan edistää, mitä asioita ei edistetä, siitähän siinä viime kädessä on kyse. Jos joku esittäisi vaikka minulle hallitusneuvotteluissa, että kokoomus saa vaikkapa veronalennuksia sitä vastaan että ihmisarvoa ja oikeusvaltiota rapauttavia hankkeita (vietäisiin läpi), ei ikikuuna. Ne eivät ole neuvottelupöydällä. Erotaan EU:sta, Venäjä-pakotteet puretaan – ei ikikuuna! Häkkänen sanoo.

– Yhteiskunnan fundamentit eivät ole myytävissä.

Jussi Halla-aho koetti Facebookissa kääntää keskustelun näkökulmaa. Hänen mukaansa tosiasia on, että juuri kukaan ei halua kokoomuksen kanssa hallitukseen. Halla-aho sanoi sosiaalisessa mediassa myös, että perussuomalaisten näkökulmasta kantona yhteistyön kaskessa on ideologisten eroavaisuuksien lisäksi erittäin vähäinen luottamus kokoomuksen nykyiseen johtoon.

Tämän Häkkänen sivuuttaa ja vastaa vain luulevansa, että kokoomuksen kenttä ja monet varsinkin perinteisistä isoista puolueista tulevat suhtautuvat aika pragmaattisesti eri puolueiden yhteistyöhön.

– Olen useiden demarikansanedustajien kanssa jutellut käytävillä. Aika moni suhtautuu itse asiassa juurikin tällä tavalla kuin minäkin, että tiettyjä asioita voidaan edistää, joissa löytyy yhteinen näkemys. Ne liittyvät palveluihin, ehkä talouden perusrakenteisiin, työllisyysasioihin. Mutta tiettyjä fundamentteja, perustuslain avaamista, ei missään tapauksessa.

– Minun mielestäni ei ole hedelmällistä some-kommentteihin suuntaan tai toiseen vastaaminen. Eihän nyt puolueiden yhteistyö eikä keskustelu voi perustua siihen, että otsikoiden perusteella räävitään suuntaan tai toiseen. Kokoomus pitää keskusteluyhteyttä kaikkiin puolueisiin, Häkkänen kommentoi Halla-ahon edesottamuksia.

Kevään kiinnostava poliittinen kysymys on, syntyykö kokoomuksessa puheenjohtajakamppailu. Erilaisissa mittauksissa Häkkäsen nimi on alkanut olla aika korkealla. Katseet kohdistuvat ennen muuta häneen.

Näin hän pyöritteli asiaa tänään eduskunnassa Demokraatille.

Oletteko sulkenut pois pois sen, että ette haastaisi kesällä (kokoomuksen puoluekokouksessa) Orpoa?

– Ei minulla ole mitään vireillä tällä hetkellä. Tietysti kaikki voidaan tietenkin mullistua, mutta ei minulla ole mitään tähän asiaan liittyvää vireillä.

Se, että kaikki voi mullistua tarkoittaa siis sitä, että ette ole sitä ainakaan sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että tällainen voisi tapahtua, vaikka nyt ei ole mitään vireillä?

– Niin siis nyt ei ole vireillä tällä hetkellä puheenjohtajakysymykseen liittyen mitään uutta. Ihan sama virsi kuin syksylläkin. Siitä on vaikea otsikkoa vääntää.

Kyllähän tuo on aika puhuttelevaa, että ettette sulje sitä kuitenkaan pois. Sehän on vähän vastaava tilanne kuin on keskustassa Saarikolla ja Kulmunilla. Saarikko ei ole sulkenut pois ja ei se Kulmunista varmasti ihan turvallinen tilanne ole.

– Niin siis, jos on täysin hypoteettisia tilanteita, että jotain aivan täyttä mullistusta tapahtuu. Mutta että siis ei tällä hetkellä, minulla ei ole puheenjohtajakampanjaa suunnitteilla eikä vireillä. Se on niin kuin siinä.