Heikkisen mukaan keskustan prioriteetti on kuitenkin maakunta- ja soteuudistuksen käsittely.

– Jos sen jälkeen valiokunnalle jää aikaa, tilanne on toinen, hän kuitenkin sanoo.

Eli periaatteessa tuette hoitajamitoituksen laittamista lakiin, jos valiokunnalle aikaa jää.

Heikkisen vastaus tarkoittaa käytännössä sitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olisi enemmistö hoitajamitoituksen tukemiselle, koska kaikki oppositiopuolueet kannattavat sitä ja sinisilläkin on halua tukea asiaa.

Vain kokoomus ei aja hoitajamitoitusta lakiin.

Lue lisää: Lindtmanilta tiukka kysymys: ”Sallitaanko tilanne, jossa yksi puolue taustavoimiensa kanssa pitää koko muuta eduskuntaa panttivankina”

Heikkinen listaa, miten valiokunnassa on kesken useiden isojen lakikokonaisuuksien käsittely, kuten pitkään odotetut vammaispalvelulaki, lastensuojelulaki, YTHS-laki, terveystietojen toissijaisen käytön laki, asiakasmaksulaki ja useita kansalaisaloitteita, muun muassa ”Ei myytävänä” -kansalaisaloite sekä kansanedustajien sopeutumiseläkkeen lopettamista koskeva kansalaisaloite ja laki.

– Näiden lisäksi valiokuntaan on jo saapunut ainakin pitkälle toistakymmentä lakia. Minulle on selvää, ettemme ehdi käsittelemään läheskään kaikkea. Puheenjohtaja Kiuru ei kuitenkaan ole esittänyt, että kokousaikoja lisättäisiin, Hannakaisa Heikkinen jatkaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mielestä vanhustenhoidon hoitajamitoitus ehditään käsitellä eduskunnassa, jos tahtoa löytyy. Hän kertoi asiasta tänään ensimmäisenä Ylelle.

Kiuru on Ylellä ilmaissut valmiuden lisätä tätä varten valiokunnan istuntoja.

– Jos hallitus tekee esityksen eduskuntaan, olen aivan varma, että valiokunnassa on tahtoa istua muutama pidempi päivä, jotta epäkohdat saadaan korjattua, Kiuru sanoi Ylelle.

Kiuru totesi medialle eduskunnassa tänään myös, että 5.12. eduskuntaan oli tuotava ne hallitukset, jotka ainakin ehditään käsittelemään. Tämän jälkeen esityksiä on kuitenkin yhä tullut.

– Sen jälkeen tulevia hallituksen esityksiä on mahdollista käsitellä, jos valiokunta niin päättää. Tämän (5.12.) jälkeen valiokunta on jo päättänyt, että käsitellään esimerkiksi asiakasmaksulakia, joka saapui eduskuntaan myöhässä. Lisäksi yksityisen leikkaustoiminnan kriteerit ovat saapuneet valiokuntaan myöhässä sekä myös terveydenhuoltolakiin kohdistuvia yksittäisiä muutoksia, Kiuru huomautti ja viittasi siihen, että myös hoitajamitoitus on yhä mahdollista tuoda valiokunnalle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) esitti tänään myös oman arvionsa medialle, hänen mielestään eduskunta ei ehdi enää käsitellä henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin. Saarikon mukaan hänellä on hieman erilainen käsitys eduskunnan työmäärästä ja ruuhkasta kuin valiokunnan puheenjohtajalla.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on ihmetellyt Saarikon lausuntoa.

– Toivon, että tilanne ei ole se, että kokoomus ja hoivajätit pitävät koko muuta eduskuntaa panttivankeina, koska minusta vaikuttaa siltä, että tosiasiassa eduskunnassa on jo enemmistö hoitajamitoituksen kirjaamiselle lakiin, Lindtman sanoi.

Annika Saarikko on muun muassa Twitterissä kertonut kannattavansa hoitajamitoituksen viemistä lakiin:

Vanhustenhoidon #laatusuositukset ovat vieneet asioita oikeaan suuntaan.On kuitenkin käynyt ilmi, että laiminlyöntejä henkilöstön riittävyydessä tapahtuu.Siksi on tarpeen reagoida hoitajamitoituksen viennillä lakiin.Sillä osoitetaan myös arvostusta hoitajia kohtaan.@keskusta

— Annika Saarikko (@AnnikaSaarikko) January 31, 2019