Varmaa on se, että hallituksen politiikalla ei ole vaikutusta siihen, ketkä nousevat ansio- ja pääomatulolistojen kärkijoukkoon. Kärkinimien takana ovat yleensä merkittävät yrityskaupat tai rahakkaat palkkatulot. Esimerkiksi viime vuonna ansiotulolistan kärkipaikkoja piti joukko peliyhtiö Supercellin työntekijöitä.

Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo, että Suomessa tulonjakoa seurataan suhteellisen tarkasti, mutta jokaisessa mittarissa ja mallinnustavassa on omat rajoitteensa. Poliittisten päätösten vaikutusta pohtiessa on huomioitava, että kaikki talouden muutokset eivät perustu hallituksen toimiin, vaan esimerkiksi nousukaudella on oma osansa.

Kirkko-Jaakkolan mukaan tämän hallituskauden merkittävin muutos tavallisen suomalaisen tulojen kannalta on ollut tuloverotuksen keventäminen.

Toisaalta hallitus on kiristänyt esimerkiksi tiettyjä kulutusveroja, kuten alkoholi- ja tupakkaveroja. Niiden vaikutus ei kuitenkaan näy listattavissa ansio- ja pääomatuloissa.

Kilpailukykysopimus näkyy edelleen

Veroihin ja etuuksiin tehtävät muutokset vaikuttavat tuloihin melko suoraan, mutta niiden lisäksi monella poliittisella päätöksellä on epäsuoria vaikutuksia tulonjakoon.

– Oikeastaan ihan mitkä tahansa panostukset tai leikkaukset jollekin tietylle toimialalle. Johonkin se raha aina menee ja vaikuttaa vähän eri tavalla eri ihmisiin, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Suomalaisten tuloissa näkyy edelleen vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus, joka pidensi työaikoja, leikkasi julkisen puolen lomarahoja ja siirsi työntekijöiden maksettavaksi aiempaa enemmän palkasta vähennettäviä sosiaaliturvamaksuja.

Veronkevennyksillä hallitus onkin hyvittänyt kilpailukykysopimuksessa sovittujen sosiaaliturvamaksujen korotuksia palkansaajille. Tuloja tarkastellessa osa suomalaisista on hyötynyt toisia enemmän, sillä veronkevennykset ovat kohdistuneet kaikkiin, kun taas lomarahaleikkaukset vain julkisen puolen työntekijöihin.